perjantai 15. toukokuuta 2009

Ilosta suruun ja taas iloon

Kuinka ailahteleva voikaan olla pienen pojan mieli!, tänään se on taas tullut todistettua useaan otteeseen. ;)
1v6kk löytyy jo niin kovasti omaa tahtoa. Tahtoa tehdä asioita itse tai tahtoa että äiti tekee ne. Tahtoa siihen että minä teen mitä haluan, vaikka kiellät kymmenen kertaa!

Pitää testata kaikkea. Mitä tapahtuu, jos lyön lelulla veikkaa. Mitä jos vähän heittäidyn lattialle huutamaan, antaako äiti periksi? Jos kieltäydyn syömästä ruokaa, saanko leipää tai ainakin banaania?..

Rutiinit korostuu, asiat pitää mennä tietyllä tavalla. Pieni suuttuu, jos illalla ei saa juustoa ennen iltapuuroa tai jos äiti ei pidä sylissä päiväunien jälkeen sitä 15minuuttia, isi ei kelpaa.

5v veikka on idoli, voi kuulkaa, sitä palvotaan kuin jumalaa! Jos veikka tekee, tekee pieni. Jos veikka hyppää sohvalta, meinaa pienikin hypätä tai ihan mitä vaan kunhan vaan tehdään samat jutut.

Kielellinen kehitys on hurjaa, kaikkea yritetään toistaa. Uusin ja tärkein sana on "Tiito"=kiitos, sitä hoetaan ja ihan oikeassa paikassa. Muita tärkeitä sanoja ovat mm. "Kenkä", "Anna", "Ei oo", "Ei" ja "äitä".

Äitä on tärkeä, jos katoan vessaan tai pyykkihommiin, kaikuu kohta "ÄITÄÄ".
Jos sattuu, pieni juoksee luokseni ja näyttää mihin pitää puhaltaa. Uskomaton on äidin voima puhaltaa pipi pois! :D

Voi äidin pieni, kunpa et kasvaisi niin pian! On niin ihanaa ja samalla sydäntä särkevää seurata kuinka kehityt ja kasvat.. Ei ole meillä enää vauvaa ei, eikä enää ehkä koskaan tule enää olemaan. Yritän siis imeä muistoja kuin pesusieni ja nauttia kaikista ihanista arkisista päivistä. :)


Näin kivaa voi olla syöminen..


...Tai sitten ei, jos ei saa ite ja heti!



"Kädet ylös!"
(Uusin leikki äidin kanssa)



Kutikutikuu! Sitten kutitellaan. :)




Äidin vauva, ehkä vielä kuitenkin hetken..




16 kommenttia:

  1. Aivan ihania kuvia! Lapset kasvaa välillä turhankin nopeasti. Tosi kauniisti kirjoitit, jälleen kerran.

    VastaaPoista
  2. kuullostaa niin tutulta! ja tämä pätee myös hölmöilyssä ja toisinpäin. kun pienempi alkaa ruokapöydässä purskuttaa ruokaa hampaiden välistä, niin isompi perässä...

    VastaaPoista
  3. meillä on tämä sama kaveri :D

    on se ihmeellistä tuon ikäisen sielunelämä!

    VastaaPoista
  4. Ihana!!!! :) Hauskaa luettavaa, meillä siis ollaan hyvin samanikäisiä ja niiiiiiiin sama vaihe täällä..äidin perässä ollaan oltu jo puoli vuotta, isoveljeä matkitaan kaikessa - eilen esim. yritti tulla kans etuperin sohvalta alas vaikka osaa tulla peruuttaen, mutta ku isoveli niin kyllä minäkin..ja naamallensahan sitä lennettiin! ;)

    VastaaPoista
  5. Monet kerrat sitä miettii, että mitä tuommosen pienen päässä liikkuu. ;)

    Joo ja ilmanmuuta hölmöilyt kanssa, kimpassa tyhmyys tiivistyy. :D

    VastaaPoista
  6. Täällä sama meno myös. Poikani nyt 1v2kk ja alkaa olla niin äiti riippuvainen. Seuraa isoveikkaa joka paikkaan...valitettavasti pää edellä välillä. =(
    Meidän vaavi loppui olemasta vaavi 3kk iässä...alkoi silloin liikkumaan eikä paikallaan ole sen jälkeen pysynyt. Jos 10s saan pitää sylissä niin ihanaa!!

    VastaaPoista
  7. Päätön meno on myös tuttua. ;D
    Teillä on sitten ollut Anrinko tosi kiireinen vaavi!

    VastaaPoista
  8. Me kanssa naurettiin eilen miehen kanssa kun Pinja sai raivarit kun ei päässyt vessaan, sitten kävi raivoomassa olkkarissa ja meni eteiseen ja tuli taas aurinkoisena takasin. :)

    VastaaPoista
  9. Pöh...vasta tajusin,että olit Helimin blogiin kirjoitellut minulle...olisin kyllä voinut tehdä "tilausta" lindex:stä jos vaan ennättäisin.........

    VastaaPoista
  10. Hassu!

    Meillä tytöllä on niin karmeat kuviot kiukutella, että kyllä siinä meitä vanhempia viedään. Onneksi ei ihan hirveän usein saa raivareita...

    VastaaPoista
  11. Kuulostaa todella tutulle. Meidän kuopus on nyt 2v3kk ja oma tahto menee aina vaan hurjemmaksi!! :)

    VastaaPoista
  12. Kuulostaa niin kummallisen tutulta.;)

    Meillä poika alkaa olla jo aika raastavan omatoiminen, esim. kaikki vaatteet pitäisi saada itse pukea, mutta kun taidot ei riitä...

    VastaaPoista
  13. Oi että :) Nyt tuntuu että Miro ei ikinä tule olemaan tuon ikäinen ja noin iso, mutta eipä aikaakaan, kun sekin aika on takanapäin... Ihanaa ja hirvittävää!

    VastaaPoista
  14. Ihana kirjoitus:) Näistä arkipäivän jutuistahan niitä ihania muistoja pitäisi osata tallentaa.

    VastaaPoista
  15. Tuttua touhua :) Joonatanillakin sanavarasto on kasvanut huimasti ja itsepäisyyttä vaan lisää... :D

    VastaaPoista
  16. =) Eihän tuota pientä voi katsella kun huvittuneena usein. Meninki on ihan hassua ja vauhtia riittää.
    Hassuja pieniä ihmisiä! =)

    Minny; Joo siis ehdin käymään, mutta viikon päästä menen taas. Voin sitten katsoa sinullekin, ilmoittele vaan sitten mitä. ;)

    VastaaPoista

Kivaa että kommentoit, Kiitos! =)