sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Neljä poikaa


En olisi ikinä uskonut että minusta tulee neljän pojan äiti.
Vaikka tiesin toivovani isoa perhettä, en olisi uskonut sitä että kaikki lapseni olisivat poikia..
Olinhan aina haaveillut omasta pienestä prinsessasta ja salaa toivon joka raskaudessani saavani viimein sen tytön.
Mutta joka kerta kun syntyi pieni poika, olin todella onnellinen. Onnellinen siitä terveestä pienestä ihmeestä, joka meille oli jälleen suotu.
Jokainen poikani on oma ihana persoona, enkä enää edes osaisi kuvitella että joku heistä olisikin ollut tyttö. Jotenkin tuntuu että näin sen kuului mennäkin, näin sen kuuluu ollakin.
Meille on suotu neljä poikaa, kaikki yhtä rakkaita ja kaikki niin erilaisia vaikkakin samanlaisia.

Vanhin poikamme on luonteeltaan erittäin tunteikas, herkkä. Hän ajattelee paljon muita ihmisiä ja ottaa muut huomioon.
Hän on tarkka, tunnollinen ja toimii aina rajojen mukaan. Hän pitää rutiineista sekä on liikunnallinen ja lukee paljon. Hän on myös itsepäinen.

Kakkos poikamme on erittäin vilkkaan mielikuvituksen omaava ja luova.
Hän keksii kaikenlaisia tarinoita ja piirtää hyvin. Hän on kädentaidoiltaan lahjakas.
Hän tykkää olla yksin ja tehdä asioita itsekseen.
Hän ei ole kuitenkaan isoveljen tapaan tarkka, vaan kunhan jotain sinnepäin.
Hän on jääräpäinen, kova inttämään vastaan.

Kolmas poikamme eli Oliver on aina pilke silmäkulmassa, sellanen hassuttelija.
Oliverin kuulo tuntuu olevan usein sitä astetta että toisesta sisään ja toisesta ulos, hetkenpäästä ei siis saata muistaa mitään.
Oliver on hitaasti lämpenevä, ujo, hymyilevä ja iloinen.
Hän kiivastuu helposti, mutta leppyy yhtä nopeasti.
Oliver ilmaisee tunteitaan vahvasti, hän halailee ja rakastaa.

Neljäs pieni poikamme eli Emil on herra vilkas.
Hän on veljessarjan vikkelin ja ovelin. Hän ei tunne sanaa ei, hän vaan haluaa.
Hän loukkaantuu helposti ja suuttuu kovaäänisesti.
Emil kainostelee aluksi, mutta lähtee sitten kaikkeen mukaan arkailematta.
Hän pitää puoliaan ja on itsepäinen.
Emil on nauravainen ja kujeileva.
Emil rakastaa musiikkia.

Neljä poikaa, neljä persoonaa ja neljä ihan erinäköistä miehen alkua.
Toivottavasti voin antaa heille parhaat mahdolliset eväät elämään, paljon rakkautta. Toivottavasti heistä tulee hyviä ihmisiä ja ennen kaikkea onnellisia.
Mitä muuta äiti voisi toivoa. ♥





Äidin omat rakkaat pellavapäät! :)



perjantai 29. tammikuuta 2010

Ostoksia ja marmatusta...


Meidän talvihaalarit on alkanut käymään hiukan naftiksi. Emilillä on siis se punainen Molo kids 92cm ja Småfolk 86/92cm, ne menee nippanappa (ehkä vielä hetken ainakin Småfolk). Lahkeet meinaa jäädä lyhyiksi, etenkin Molo Kidsistä. Emil on nyt n.94cm pitkä.
Talveahan tässä on kuitenkin jäljellä, joten ei auttanut muu kuin metsästää isompi haalari loppu talveen. Bella Bambinasta löysin yhden ainokaisen ihanan limen Ticket to heaven Baggien -35%. Se siis oli saatava, sopii niin kivasti kevättä kohti. ;)


Haalari on 92cm ja juuri hyvä mielestäni, vaikkakin ehkä hiukan reilu lahkeista.
Yllätyin kun mittasin tuota haalaria Ticketin 86cm välikausihaalariin ja nämä oli melkein prikulleen samankokoiset!


Ja voi tuota väriä.. Olen ihan hullaantunut vihreään, ollut jo pidemmän aikaa (Shaolin kanssa samassa kerhossa siis ;)).
Hattuja meillä ei tähän väriin olekaan eli ei kun väsäämään.


Samaisessa paketissa tuli Emilille Nova Starit 98cm, nää on vaan ihan mahdottoman laadukkaat ja mageet.


Tänään kävin myös kaupoilla pyörähtämässä..
En voinut vastustaa tuota Bamse sarjan kissapaitaa, se oli niin herkku!
Mielessäni mietin että menee limen vihreiden tai mustien housujen kanssa pojallekin aivan hyvin. Vaikka mummo aina välillä pyöritteleekin silmiään näiden muka "tyttömäisten" vaateostoksien kanssa, mutta meillä ei ole väreihin urautuneita. ;)
Niin ja nyt vihreitä veloureja saa taas, ne tarttui matkaan 98cm.


Tähtipipoja oli isossakin koossa, tämä 56/58 on ostettu meidän isoille pojille. Ajattelin Ticketin tähtitakin kaveriksi.

Sitten siihen marmatukseen..
Lindexejähän on eri "tasoisia", on A ja B vai miten se nyt meni. Kuitenkin niin että näihin alempi tasoisiin ei tule kaikki vaatteet, eikä kaikki värivaihtoehdot.
Meidän Lindex on juurikin se B tason myymälä, johon tulee vain osa valikoimaa.
No eihän siinä mitä, kaikkee ei voi saada. Mutta miksi kummassa sinne pitää sitten tulla ne kaikista tylsimmät värivaihtoehdot?!
Esim. ne kevään ohuet ulkoiluhousut. Tänne tuli vaan ne perusvärit, siis ne perinteiset tyttöjen ja poikien värit. Tytöille punaiset ja vaaleanpunaiset, pojille mustat ja tummansiniset. Vihreitä ei siis tule.
Näin on monissa vaatteissa eli ne kivat värikkäät värit jää tulematta ja sitten kiroan ja metsästän niitä muualta..
Niin myös tuon tähtipipon kanssa. Ei tule sitä valkoista turkoosilla tähdellä.
Pöh sanon minä!

Tänään se tuli taas todettua kuinka tyttöjen osastot loisti väreissään ja pojille ei muuta kun sitä halvatun mustaa ja tummansinistä, ette usko että kyllästyttää!
Sitä samaa siis mitä iät ja ajat on tarjottu.
Minua siis niin jaksaa aina aikaajoin ärsyttää nämä tyttö & poika väreihin jaottelu, että ei oo tosikaan. Eikö ne pojat pidä väreistä sitten ollenkaan? ja varmaan ne mokomat likaakin vaatteet paljon tyttöjä helpommin! Pah sanon minä!
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa tämäkin asia kokee muutoksen, eikä eletä jossain vanhoillisessa kaavassa kun niin vaan kuuluu tehdä..

Mutta nyt pyyhin vaahdot suupielistä ja hiljenen.
Kiitos että sain purkaantua! ;D



Kiitos salainen ystävä! :)


Meille tuli eilen kolmas salaisen ystävän paketti; naamiaiskirja ja tarroja. Näistä on taatusti iloa pitkään. Mukana oli oikein mukava kortti. Täytyy siihen vastata että oli myöskin tosi kivaa että olit salainen ystäväni! :)
Kiitos!


Lopuksi ihan vaan päivän pojat...
Emilillä on tapansa mukaan heti nälkä, kun alan kurkkimaan jääkaappiin. Poika kipuaa äkkiä Tripp trappiinsa eli "kamppiin" (=penkki) seisomaan ja komentamaan. Siis "haluuu leipää ja juguu".
Lindexin lehmäpaidasta on tullut yksi pojan suosikki, kun se vaan on niin "ammuuuuu". :D


Oliver on nyt viimepäivät ollut erityisen ihastunut Emilin pomppuponiin, sillä se menee lujaa huoneesta toiseen. No purkaapahan energiaansa kun ulkona vaan on päälle -20 astetta kokoajan ja meidän vilukissat palelee siellä heti.. Happihyppelyt on olleet hyvin vähäisiä viime aikoina.

Oliverilla Kameleontin tähtivelourit & Kappahlin paita.

Mukavaa viikonloppua kaikille!


keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Me&I kevät 2010


Viimein se taas ilmestyi, odotettu Me&I mallisto.
Olen niin iloinen että kevään mallisto ei pettänyt odotuksiani ja lähtenyt sille tylsälle synkeälle linjalle, mitä nyt on ollut lastenvaatteissa paljon.
Väriä ja iloisia kuvia, lapsellisia kauniita vaatteita. TYKKÄÄN! ;)
Hyvä että linja säilyy.
Mitäs pidätte?


Tätä mekkoa oli myös äidille oma malli, voisi tulla minulle!





Hmm, kuva pepussa oli ehken kivempi..





Kuvat;

P.s. Huutista syötetty välikausivaatteilla (tänään lisäksiä) ja linkki löytyy tuosta sivusta :) ->

tiistai 26. tammikuuta 2010

Unia uudessa sängyssä


Niin siinä sitten kävi, että kaiken sänky jahkailun ja pähkäilyn tuloksena palasin aina tähän Ikean Minnen sänkyyn. Ja vaikka lähetysapuakin olisin saanut (kiitoksia vaan -J-!), niin päätin kuitenkin ottaa auton alle ja käydä hakemassa itse. Harvoinhan sitä tyhjällä autolla Ikeaan asti yksin pääsee! (tai no oli äitini mukana).
Ajatuksena oli että samalla löytäisin Ikeasta muutakin tarpeellista ja voisin käydä kurkkimassa myös muiden liikkeiden kevätvaatetarjontaa. ;)
Muuta ei kuitenkaan mukaan tarttunut, vain sänky tarpeellisineen tarvikkeineen (patja, petari, peitto, lakanoita ja sängynaluslaatikko).
Oli kuitenkin mahtavaa tavata rakas ystävä Tuusis kera rakkaansa, olivat niin söpis pari! ;)

Sunnuntaina sain sitten sängyn kasaan ja paikoilleen.
Se on täydellinen!
Juuri sellainen kun odotin ja sopii kuin nappi makuuhuoneeseen sille varattuun koloseen. Sängyn alle sain kivasti kaksi isoa sängynaluslaatikkoa, säilytystilaahan tarvitaan aina.
Emil on ihan innossaan uudesta upeasta sängystään, unetkin maistuu hyvin, eikä ylimääräistä pomppimista ole tapahtunut. Tuntuu jopa että pinnasängystä poika karkaili useammin.
Sängyssä on hyvät laidat, eikä ylimääräisiä turvalaitoja ole tarvittu. Varmuudeksi olen kuitenkin heittänyt sängyn viereen tyynyjä ja meidän päiväpeitteen. Eipä ainakaan satu, jos sattuu pyörähtämään tuosta keskikolosesta lattialle.
Reunoja "pehmentämään" kasautuu iltaisin sänkyyn muutama pehmolelu ja päiväpeitteen olen heittänyt päätyyn ettei pienet kädet jää putkien väliin.
Lisäksi sänky on tukeva kuin mikä, ei nitku eikä natku. Voin ehdottomasti suositella kaikille pikkuprinsseille!, ei ole ollenkaan liian "prinsessasänky". :)


Päiväunetkin maistuu omassa sängyssä niin ettei sängystä pois malta tulla.



Krokotiili pääsee yöksi viereen laitoja pehmustamaan, se on napattu myöskin mukaan Ikeasta.

Tuohon taakse seinälle haluaisin vielä jonkun ison seinätarran tai jotain muuta..
Vinkkejä otetaan vastaan, tarroista ja ideoista? ;)




perjantai 22. tammikuuta 2010

Sovitusta kevättä ajatellen


Siivoilin tänään välikausivarustus kaappia, samalla soviteltiin mitkä menee vielä keväällä ja mitkä lähtee huutikseen.
Ison kasan sain myytävää kasaan, vaikka jäihän tuota pidettävääkin kaappiin.
Myyn siis kaiken meille ylimääräisen aina huutiksessa, en suoraan. Koska kyselyjä tulee niin paljon ystäviltä ja blogin lukijoiltakin, niin katson tämän reiluimmaksi vaihtoehdoksi.

Emilille olin jemmannut kaksi Ticketin uffoa 86cm.
Ensimmäinen eli vihreä on ostettu jo vajaa 2v sitten keväällä, ajatuksena oli kyllä että olisi mennyt hiukan aiemmin, mutta liian isohan se on ollut jo kauan.
Väri on vaan ollut niin mieluinen, etten ole raaskinut myydä poiskaan.
Toinen eli ruskea uffo on ostettu viime keväänä, senkin luulin menevän viimeistään syksyllä, mutta isohan sekin oli. :D
Emilille meni vielä syksyn 80cm uffo ja poika oli siis sitä pitäessään jo n.89cm pitkä!

No nyt nämä 86cm on juuri sopivat, toivon mukaan myös menee koko kevään..
Tai mietinnässä on myös se vaihtoehto että luopuisin näistä toisesta ja ostaisin 92cm vastaavan uffon syksyä ajatellen..
Onhan Emil sentään jo n.93,5cm pitkä ja syksyllä varmaan huitelee jossain 98cm ainakin (mikäli kasvaa samaa tahtia kuin veljensä).
Mitäs mieltä olette, pidänkö molemmat vai vaihdanko toisen isompaan?

No sitten siinä tuleekin se pulma, että kummasta raaskin luopua!
Jos nyt ei tule Ticketille enää tätä vanhaa uffo-mallia ja varsinkaan näitä ihania värejä, niin sitten harmittaa.
Toki huutista voi kytätä siinä toivossa, mutta se on sitten tuuria jos sieltä löytää.
Huoh.. huolet ne on kullakin. ;)



Tässä vanhemmassa Ticketissä on niska-haara pidempi kuin tuossa uudemmassa, mutta lahkeet taas vastaavasti lyhyemmät. Eli kokonaispituus on molemmissa sama.
Malliltaan tuo ruskea on siis meille parempi, kun Emilillä on pitkät jalat.



Kurkottaessa korkeuksiin hihat hiukan nousee, mutta lahkeet on nappipituiset..

Ensi viikolla laitan huutikseen kasan välikausikampetta, tulossa mm. turkoosi 80cm Ticketin uffo haalari, oranssi 86cm Jonathan haalari, uusi 92cm vihreä Reimatec haalari ja 116cm vihreä Ticketin Plan rain setti. Lisäksi paljon muuta..
Vinkkaan vielä täällä sitten tarkemmin. :)

Nyt hiljenen ja yritän saada unenpäästä kiinni (mikä on vaikeaa kun on tottunut valvomaan vähintään klo.2.00), aamulla olisi herätys klo.5 ja 4h ajomatka edessä. Sitä Emilin sänkyä hakemaan.. ;)


torstai 21. tammikuuta 2010

Småfolk kevät 2010


Småfolk oli päivittänyt kevät mallistonsa kuvat, tässä siis maistiaisia.

Ihan kivoja värikkäitä, mutta mitään "pakko saada" vaatetta ei ainakaan minulle tullut vastaan. Odottelin että olisi tullut kevääseenkin kivoja vedenpitäviä haalareita, mutta ei ainakaan näissä kuvissa ollut.
Ompputakit ja housut löytyy, mutta onkohan nuo sitten ihan sadevaatteet..
Eikä kyllä värit ollut noissa muutenkaan meille sopivat.







Lisää kuvia löytyy



Yksi vauhtiveikko


Niinpä, yksi sellainen olisi meillä ihan alleviivattuna. ;)
Kasvaakohan se vauhti jokaisen seuraavan lapsen myötä?
Siis meillä esikoinen on rauhallisin, kakkosella jo hiukan menoa enemmän, kolmonen taas ehtii vielä enemmän ja tämä nelonen on ovela ja nopea kuin elohiiri.
Ainakin siskoni väittää niin. Sisko sanoo, että nelosen on pakko vaan ehtiä joka paikkaan ja olla kaikessa mukana ihan pienestä lähtien.
Hänellä siis neljä tyttöä (me pidetään suku tasapainossa). ;D

Emilissä on virtaa kun pienessä kylässä, poika ehtii paikkaan kun paikkaan ja aina saa olla silmät selässä.
Veljien mitkään lelut ei tahdo pysyä tarpeeksi ulottumattomissa, kun kyllä pieni jo keinot keksii. Uusin villitys on kiivetä ihan joka mahdollinen hetki kerrossängyn yläsänkyyn ja roikkua siltä kuin apina.

Tuoli.
Se pieni jakkara tuntuu kulkevan nyt pojan mukana joka paikkaan.
Sillä saa mukavasti senttejä lisää.
Ja tuntuu kulkevan mukana muutakin eli niitä leluja, ympäri kämppää. Eikä se niitä itse takas kanna, kuinkahan paljon kulutan päivässä aikaa siihen että kannan jokaisesta muusta kuin leikkihuoneesta tavaroita takas leikkihuoneeseen?
Huoh..
Ehkä sitten myöhemmin..
Mutta nyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää!





Tässä jakkara on otettu avuksi tutin haku reissulle, kun äiti ei sitä tiskikaapista anna vaikka kuin huutais. Ei pojalla siis mitään hätää ole, mutta kun sitä tuttia olisi kiva mussuttaa muuten vaan.
Emilillä on siis tutti vielä unille käydessä, siitä luopuminen on nyt aika ajankohtainen..

Hassua muuten että nuo Me&I:n 86/92cm velourhaalarit mahtuu oikein hyvin edelleen, vaikka pojalla on mittaa päälle 93cm.
Jos kevääksi tulee jotkut ihanat uuteen mallistoon, niin on varmaan pakko vielä tilata. Ompelen vaikka resorit jatkeeksi. ;)