maanantai 31. joulukuuta 2012

Välähdyksiä


 
Alkuun puu..
Meillä on olohuoneen nurkassa portaikko, joka on kaikessa vaaleudessaan aika avara ja tyhjä. Se on kaivannut jotain ihan alusta asti, kun tämä muutto ja remppa saatiin valmiiksi. Ajatuksena jo vuosi sitten oli valokuvia ja minun piti työstää kesällä autotallin nurkassa olevista vitriinikaapin ovista kehykset, joihin tulisi sitten kuvakollaasit pojista. Ne olisi sitten aseteltu kivasti portaikon seinälle. No vuosi on ollut mitä on ja voimia kehysten tekoon ei ole ollut..
 
Jotain se kuitenkin huusi tuomaan ilmettä ja sitten törmäsin NetAnttilassa metalliseen puuhun.
Sehän on täydellinen!
Puu on tummanharmaa ja halkaisijaltaan n.70cm. Arvasin että se on juuri tuohon tehty, toisekseen minulla on joku kummallinen ihastus ollut aina puihin, puun oksiin ja lehtikuviointiin. Nyt kun mietin niin meillä on lähes aina verhoissa jokin lehtiaiheinen kuviointi. ;)



 
Puuta on lisäksi lähes koko talo, joten tuohan on kuin tehty meille.
No mutta sitten sain taas ajatuksen. Meillä kun ei ole portaikossa valoa. Tuossa seinällä puun yläpuolella olisi kyllä paikka, mutta sekin on laitettu kummasti vinoon ja siihen ei vaan ole osunut sopivaa valaisinta mistään silmääni. Puusta kuitenkin lähti ajatus..



 
Joulun alla sopivasti sitä kaipaili ihania jouluvaloja paikkaan jos toiseen, joten valaisin puun. Ostin kaksi pientä paristolla toimivaa valosarjaa ja sijoittelin ne puuhun. Itse paristorasiat meinasi tuottaa päänvaivaa, kun eihän ne voinut jäädä rumasti esille roikkumaan, eikä ne mahtuneet puun taakse. Fiksuna tyttönä (hah!) tein paperista kotelon, jonka teippasin puun alle. Tuosta noita rasioita ei juurikaan erota, mutta valot yltää sopivasti kurkottamalla kaiteen yli sammuttamaan. Näin meillä on valopuu, äidin ihana älynväläys. Joskus leikkaa blondillakin. ;)
 
Mitä tuohon aiemmin mainittuun voimattomuuteen tulee, niin todellakin vuosi on ollut rankka ja olen erittäin onnellinen että se loppuu.. Moni varmaan muistaa, että aloitin viime talvena työt. Loppu talvi ja kevät meni ihan totaalisessa väsymyksessä. Olin sairaana paljon ja sen päälle jatkuva väsymys, joka ei ottanut helpottaaksen vaikka kuinka nukkui. Pitkät työpäivät alkaen klo.5 tuntui raskailta ja sen lisäksi selkä kipuili joka aamu. Väsymyksen pikkiin tuli herkuteltua luvattoman paljon ja painoa kertyi useampi kilo. Viimein kesäkuussa tajusin epäillä hemoglobiinia. Siis oikeesti, monta kuukautta menikään että se välähti mieleen. Huhhuh..
No hemppari oli 87. Sain vahvan rautakuurin, joka jatkuu vieläkin, mutta vähän jo pienemmällä annoksella. Väsymys väistyi pikkuhiljaa kesän mittaan ja kesäloma alkoi jo pirteissä merkeissä.
 
Ei kestänyt iloa kauaa..
Heinäkuun lopussa heräsin yksi aamu ja aiemmin aamukankea selkä ei parantunutkaan päivän mittaan. Selkä kipuili ja toinen jalka puutui. Jäin sairaslomalle ja sillä tiellä olen edelleen.
Aluksi lääkäri epäili rasitusvammaa ja sairasloman jatkuessa otettiin röntgen kuvat. Niissä näkyi skolioosi ja madaltuma, lääkäri totesi myös että minulla on ikäisekseni todella "käytetty" selkä.
Taas mentiin pari kuukautta yrittäen kuntouttaa selkää liikunnalla. No ei auttanut ei. Selkä ja toiseen jalkaan säteilevä kipu piti ottessaan. Särkylääkkeiden lisäksi kokeilin montaa niksiä. Välillä meinasi usko loppua, ensimmäiset kolme kuukautta oli pahimmat. En muista koska olisin ollut niin toivoton ja varma siitä ettei tämä kipu lopu koskaan.
Sitten sain lähetteen magneettikuvaukseen marraskuussa. Siinä todettiin selässä kookas välilevynpullistuma, joka painaa hermojuurta. Leikkauksesta puhuttiin, mutta yhteistuumin lääkärin kanssa sovittiin että tilannetta seurataan vielä. Nyt kun kipu on aaltoilevaa ja väliin mahtuu kivuttomia päiviä. Lisäksi kipu on siedettävämpää, kun se ekat kuukaudet oli. Lääkärin mukaan aina on parempi, jos pullistuma paranee itsestään ja ihan varmaa ei myöskään ole että leikkaus auttaisi. Enkä itsekään tuota leikkausta kovin herkästi toivo. Jos kipu kovenee tai käy sietämättömäksi, niin sitten on tietysti miettävä uudelleen.
 
Selkä ei kestä rasitusta yhtään, pelkkä imurointi tietää koko illan ja kenties yön särkyä. Jalassa on ajoittain hermokipua edelleen ja pistelyä. Nilkkaa särkee monesti. Istuminen pitkään ei tee hyvää.
Siitäkin huolimatta koen, että nyt on hiukan parempi olla.
Tämä on meillä sukurasite. Siskoni, veljeni ja molemmat vanhemmat on kärsineet samoista selkävaivoista. Toinen siskoistani niin pahasti, että nyt 47 vuotiaana on ollut jo 7v poissa työelämästä. Joten tyydyn kohtalooni. Toivon vaan että ensi vuosi olisi parempi kun tämä mennyt ja toisi monin tavoin onnen tullessaan. :)
 
Onko kukaan muu huomannut, että jos joskus on ajanjakso joilloin on paljon onnea, niin sitä seuraa raskas jakso elämässä? Ihan kuin elämä aaltoilisi. Paljon hyvää, tuo myös saman verran pahaa..
 
Toivottavasti jaksoitte lukea tämän vuodatuksen, joita harvoin blogiini laitan. En halua kovinkaan paljon valittaa täällä tai muutenkaan elämääni lätkäistä tänne sellaisena kun se on. Nyt kuitenkin tuntui, että haluan kertoa itsestäni jotain. Ehkä nyt ne jotka kokee blogini paikkana, jossa saa anonyymina käydä välillä heittämässä mitä vaan haluaa, tajuaa että ihminen se on täälläkin päässä. Ihminen, joka on ihan samanlainen kun kuka tahansa. Ei täydellinen, eikä aina niin onnekas, vain ihminen.
 
Tämän myötä toivotan kaikille rauhallista uuden vuoden juhlintaa ja oikein onnekasta uutta vuotta! :)
 
 

61 kommenttia:

  1. Puusi on kyllä kaunis. Olen samanlainen puu-intoilija ja siksikin tuo miellyttää niin silmääni :)

    Toivon sinulle parempaa vuotta selkäsi kanssa! Onneksi elämässä tulee myös niitä hyviä aaltoja ja sitten niistä osaa nauttia enemmän. Näinhän se menee, vaikka onkin klisee. Olen sen huomannut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu ihastus. ;)
      Kiitos sinulle, toivotaan että ensi vuosi on parempi.

      Poista
  2. Tsemppiä Mia ja hyvää uutta vuotta 2013. Itsellä oli viime vuoden alku puolisko todella hyvä, mutta heti perään toinen puolisko täysin päinvastainen. Niin se vaan elämä koettelee. Nyt kuitenkin mennään kevättä ja valoa kohti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se menee tuo arvaamaton elämä, pitää ottaa ne huonommatkin jaksot vastaan ja pitää toivo aina yllä. Kyllä jokainen varmasti kohtaa myös niitä ihania jaksoja elämässään. :)
      Hyvää ja ennen kaikkea parempaa uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  3. Kaunis puulamppu!

    Tsemppiä selän kanssa. On kyllä kurja juttu ja rajoittaa aika paljon elämää. Itse olen koko ikäni seurannut sivusta äitini vaikeita selkäongelmia. Ympäristö ei aina suhtaudu niihin kovin ymmärtäväisesti:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ollut minullekin suuri yllätys, että miten ihmiset suhtautuu asiaan. Suorastaan ihmetellään asiaa ja tuntuu että kipuihin uskota. Kai se on sekin, että kun kävelen. Kivut kun ei välttämättä näy päällepäin. Ja tietysti kaikki se rumba lääkäreiden, kelan yms. kanssa..
      Kiitokset sinulle ja tsemppiä myös äidillesi!

      Poista
  4. Sulla on ollut raskas vuosi :( Tuokoon uusi vuosi uudet tuulet ja PALJON onnea & kaikkea hyvää!!!

    Useamman vuoden olen blogiasi seurannut ja viime aikoina harmitellut kun et ole jaksanut päivittää tai kertoa teidän arjesta tmv. Olet silti yksi lempibloggareistani! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, että arkea ei ole juurikaan blogissani näkynyt. Ehkä se on sitäkin, että sitä on halunnut pitää tämän kevyenä rentoutumispaikkana lastenvaatehömpötyksineen. Arki kun on ollut väliin todella raskasta ja sen kirjoittaminen ei ole tuntunut mielekkäältä..
      Toiveita kuitenkin paljon lukijoilta tulee, että ihan arkeakin laittaisin väliin, joten yritän toteuttaa jatkossa useammin.

      Kiitos sinulle kommentista ja kuin myös ihanaa uutta vuotta! :)

      Poista
  5. Voimia kovasti selän kanssa kipuiluun! Tiedän kokemuksesta, että se on kamalaa... Blogisi on ihana ja päivitysten lukeminen tuo itselle voimavaroja kotiäitinä olemiseen. Ihanaa uutta vuotta 2013 =) Toivottavasti kiputilanne paranee! terveisin Kitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti Kitta ja kiitos myös kommenteistasi joita jaksat usein jättää. :)
      Kuin myös, ihanaa uutta vuotta 2013! :)

      Poista
    2. Ihan pakko lisätä: löysin aikoinaan blogisi juuri googlettamalla neljä poikaa, jotka myös itselläni on =) Olen löytänyt paljon ihania vinkkejä omienkin poikien vaatetukseen ja esim. meandi on nyt kokeiltu blogisi ansiosta (ja kokeilen varmaan jatkossakin). Lisäksi juuri vertaistuki, kun samaa sukupuolta sattuu kaikki lapset olemaan, on ainakin itselle tervetullutta. Mukava lukea välillä niin tutun kuuloisesta elämästä, vaikka tietysti luonnollisesti erojakin löytyy... terveisin Kitta

      Poista
  6. Toivon sinulle parempaa Uutta Vuotta ja toivottavasti saat selkäsi kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ihanaa uutta vuotta sinullekin ja koko perheellesi! :)

      Poista
  7. Onnellista uutta vuotta sinullekin! Toivottavasti selkäsi ei ainakaan pahenisi enää. :)

    VastaaPoista
  8. Kauniisti olet koristellut puun, todella ihanan nakoinen!

    Hyvaa uutta vuotta, paljon terveytta ja jaksamisia!

    Kiva etta olet kaiken tuon keskella myos jaksanut paivitella blogia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti! :) Hyvää uutta vuotta!

      Poista
  9. Upea puu!

    Ja mahtava kirjoitus! Ihanaa lukea sinun ihan "oikeita" kuulumisia. Tässä sen näkee, että niiden positiivisten kevyiden postausten takana voi olla jotain ihan muuta. Hieno juttu, että raotit verhoa je kerroit raskaasta vuodestasi. Toivottavasti ensi vuosi tuo taas tullessaan enemmän hyviä juttuja! Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Varmasti joidenkin on vain vaikea nähdä kokonaisuutta, jos sitä ei tuo ilmi mitenkään. Välillä on hyvä muistutella lukijoita että tavis se on täälläkin päässä, en missään nimessä koe olevani muista erilainen. Iloa toivon kuitenkin pitäväni blogissani yllä, positiivisella asenteella jaksaa paremmin. :)
      Hyvää uutta vuotta!

      Poista
  10. Harmittavan raskas vuosi ollu. Omaa terveyttä tulee kyllä aika vähän arvostettua, silloin kun on terve.

    Onnekkaampaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta puhut! Tänä vuonna on tullut tajuttua mitä terveys merkitsee ja miten paljon sen puuttuminen vaikuttaa mielenterveyteen.. Mutta toivo pitää pitää aina yllä, kyllä sitä onnea varmasti taas tulee elämään. :)
      Oikein onnekasta uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  11. Hei!

    Katsoin pikkukuvasta, että pääkuvana on pinnasänky :D Mutta ne olikin rappusen kaiteet ;)

    Itselläni on sama kokemus tuon hemoglobiinin kanssa, joka oli 9-vuotta sitten 87, kyllä oli höntti olo. Sairaslomalla ja rautakuurilla selvittiin. Jouduin syömään monta vuotta rautaa, kun hemppa laski aina alas. Nyt on kaksi vuotta ollut lukemat ilman rautaa tosi hyvät ~ 130.

    Kiitos erittäin mukavasta blogista jota olen jo monen monta vuotta seurannut <3 Edelleen ostopostauksia aina odottelen, vaikka lapsesi ovatkin jo isoja eivätkä pue enää päälle kaikkea mitä äiti haluaisi. Meillä pojat eivät enää laittaisi mitään retroihanuuksia päälle, vaikka äiti niitä vielä pukisi... Joten isojen poikein löytöjä on kiva nähdä :) Mainoksia ja kilpailuja tuntuu olevan blogissasi liika. (Ota tämä rakentavana palautteena.)

    Voimia ja jaksamisia sairastelun keskelle! Kyllä sitä osaa arvostaa terveyttä ihan eri tavalla kun sairastaa.

    Onnellista ja parempaa ensi vuotta sinulle ja perheellesi.

    T.S teuvalta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. ;) Se on muuten jännä miten paljon tuo hemoglobiini vaikuttaa vointiin. Minullakin oli ennen aina hemppa korkea 140-150 ja tuo romahdus oli siksikin aika raaka. Täytyy toivoa, ettei enää uudelleen laske noin alas. Pitkään on tosiaan sinullakin pysynyt alhaalla, mutta hienoa että asia on korjaantunut.

      Rakentavaa ja asiallista palautetta otetaan aina vastaan. :) Ymmärrän pointtisi, jos ei noista nettiputiikkien lukijatarjouksista yms. tykkää, niin eihän niitä ole kiva lukea. Pyrin nyt jatkossa laittamaan enemmän muutakin juttua, vaikka vaatepainotteisena varmasti jatkossakin pysyn. ;)

      Isojen poikien vaatejuttua tulee tosiaan olemattoman vähän. Ostelen heille vähemmän, kun samat menee vuodenkin putkeen ja lisäksi monet vaatteet kiertää veljeltä toiselle. Meillä ostellaan lähinnä näistä perus ruotsalaisputiikeista heillekin.
      Lupaan nyt kuitenkin muistaa myös tämän, että laitan isojen vaatejuttua! :)

      Hyvää uutta vuotta myös sinulle ja perheellesi!

      Poista
  12. Aivan ihana puu! Itsekin olen tuollaista joskus suunnitellut, tuo paperikotelo on tosi hyvä idea. Toivotaan, että vuodella 2013 on paljon hyvää tarjottavana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa toteuttaa, tuo on todella kaunis. Kauniimpi livenä. ;)
      Kiitos kovasti!

      Poista
  13. Kiitos, että jaoit tämän. Mä itse pidän juuri sellaisista blogeista, joiden takaa näkee ihmisen. Ei vain kivoja kotikuvia, onnea ja autuutta, vaan myös elämän nurjaa puolta ja niitä huonoja päiviä. Mulle ne tekevät niistä kivoista asioista vielä enemmän mieltä lämmittäviä, koska silloin ne eivät tunnu teatterilta tai vain blogia varten esitellyiltä asioilta ja koen enemmän iloitsevani jonkun ihmisen puolesta/kanssa.

    Ihanaa uutta vuotta teille!

    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva kuulla, että näitäkin asioita kaivataan vastapainoksi. Pitää siis uskaltautua laittamaan jatkossakin. ;)
      Sinulle myös ihanaa uutta vuotta!

      Poista
  14. Hienon valopuun olet tuunannut! Sopii mainiosti teidän portaikkoon.

    Voimia sairasteluun. Itsekin olen ollut tämän vuoden aikana varmaan enemmän sairaslomalla kuin töissä, mutta siltikin haluan uskoa vielä palaavani takaisin töihin entistä vahvempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, oikea asenne! Pitää ottaa sairastelu vain pienenä ajanjaksona elämässä ja uskoa tulevaan. :)
      Hurjasti voimia myös sinulle!

      Poista
  15. Minä olen lukijasi, mutta kommenttien suhteen aika hiljainen sellainen. Tuntuu kivalta että olet jaksanut kirjoitella blogia meille hiljaisillekin, joten pitää nyt avata sanainen arkkuni ja toivottaa voimia sairauden (onko se sairaus vai miksi tuota vaivaa nyt kutsutaan) kanssa! Toivottavasti löydät lääkärien kanssa jonkun ratkaisun, jolla elämä muuttuisi siedettäväksi. En itse voi edes kuvitella, mitä on elää jatkuvan lamaannuttavan kivun kanssa, mutta voin kuvitella että positiivista asennetta voi olla silloin joskus vaikea kaivaa esiin. Parempaa uutta vuotta siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista kommentistasi! :)
      Voin sanoa, että nyt tämän vuoden aikana tajusin, mitä se elämä on jatkuvien kipujen kanssa. Mutta kuten siskonikin sanoi, kipuun tottuu ja sen kanssa oppii elämään kun on pakko. Ne hyvät päivät siellä välissä antaa hurjasti voimia ja se kun huomaa, että kivut pikkuhiljaa hiukan helpottaa. Lisäksi minulla on ihan paras tukiverkko, joka pitää minut ilossa kiinni ihan taatusti aina.

      Minusta on kiva että kaikki hiljaisetkin lukijat pääsee blogiini, tiedän että teitäkin on varmasti paljon. Siksi jaksan satunnaiset ilkeät anonyymit, kun tiedän että teitä tsemppaavia hiljaisia lukijoitakin riittää. ;)

      Poista
  16. Kaunis puu valoineen :) Paljon jaksamista vaivojen kanssa, tiedän tasan miltä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja voimia myös sinulle uuteen vuoteen! :)

      Poista
  17. Kiitos hyvästä ja rehellisestä kirjoituksesta. Olen huomannut myös kuinka hyvää kautta on seurannut todella raskaita vaiheita ja sitten taas hyviä hetkiä. Tsemppiä ja jaksamista uuteen vuoteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä aaltoefekti ja väliin mahtuu niitä tasaisiakin jaksoja, mutta sitähän se elämä on. :)
      Hurjan hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  18. Aivan ihana puu. Kiitos kun jaoit tuntemuksiasi lukijoille, toivon sinulle oikein paljon voimia ja terveyttä tulevalle vuodelle!

    VastaaPoista
  19. Upea tuo puu!

    Luen blogiasi mutta ei ole tullut harrastettua kommentoimista. Nyt kuitenkin tekstiäsi luettuani on pakko kommentoida että tiedän mille tuntuu elää jatkuvan selkäkivun kanssa. Itselläni on ollut alaselässä välilevyn haurastuma jo yli 10 vuotta (joo nämä ovat yleensä "vanhojen" vaivoja ja minulla se alkoi jo alle 20 v.) mutta lasten jälkeen selkäni on mennyt ihan kamalan huonoon kuntoon ja sitä on yritetty nyt varsinkin pari viimeistä vuotta kuntouttaa monella tapaa kuntosalilla, personal trainerin ja omt-fysioterapian avulla. Tässä on sitten selvinnyt muutakin kremppaa samalla.. :/ Vaikeaa on ja kivut lienevät viimeisten vuosien tapaan elämässäni mukana loppuun asti joka päivä. :( Harvemmin kuitenkin jaksan toivoa menettää vaikka välillä vaikeaa onkin. Kovasti jaksuja ja toiv. saat apua kipuihisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kurjaa! Voin vaan kuvitella miten sinua koitellaan. :(
      Minullekin lääkäri totesi, että minulla on todella käytetty selkä ikäisekseni. Nämä on niitä joille itse harvoin voi mitään, vaikka liikuntakin on hyvä pitää mielessä. Hyvä kuulla että olet kaikesta huolimatta jaksanut pitää toivoa yllä ja muista iloita kaikesta huolimatta! Itse mietin aina, että asiat voisi olla vielä huonommin ja sekin auttaa jaksamaan.
      Tsemppiä kovasti ja onnekasta uutta vuotta!

      Poista
  20. Aivan ihana tuo valopuu ja sopii kyllä todella hyvin tuohon paikkaan! Olisipa ihana käydä teidän kodissa...vaikuttaa ihanalta ja viihtyisältä! :)

    Ikävän kuuloinen vuosi sinulla ollut...vaikka varmasti on niitä hyviäkin asioita vuoteen mahtunut! Toivon sinulle ja perheellesi todella ihanaa ja etenkin kivutonta vuotta 2013!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa! ;D

      Kiitos sinulle kun olet pysynyt matkassa jo pitkään! Kuin myös sinulle ja koko perheellesi ihanaa ja onnekasta uutta vuotta! :)

      Poista
  21. Kiitos blogistasi ja oikein paljon parempaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kuin myös ihanaa uutta vuotta! :)

      Poista
  22. Mukava lukea enemmän ihmisestä kaiken takana! :) Harmi että olet saanut osaksesi moisia kipuja, itse sivusta seuranneena lähiomaisen päivittäisiä selkävaivoja voi sanoa että ne eivät ole ihan mitättömiä kipuja. Toivottavasti tuleva vuosi tuo mukanaan sinulle parempia aikoja selkäsi kanssa! Ja muutenkin paljon iloa ja onnea. Uskon vakaasti että elämä tarjoaa sitä mitä kulloinkin tarvii, joskus on huonompia aikoja että osaisi taas arvostaa perusonnellista arkea. Hyvää uuttavuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee ja nyt siis täytyy vaan odotella sitä onnenjaksoa! ;)
      Hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Poista
  23. Todella kiva tuo puu idea kodissasi! Siinä se "kasvaa ja voimistuu" ja seuraa perheesi elämää. Voihan niitä poikien kuvia laittaa ripotellen porras seiniin. Musta on ihana, kun monilla 2-kerroksisissa asuvilla on portaikon seinillä kuvia, joita on ihana samalla katsella kun kävelee ylös tai alaspäin.

    Mia, sinä kerrot blogissasi vain niistä asioista, joista sinä haluat. Jos se karsii lukijoita ja kaikkia ei kiinnosta niin se on heidän oma häpeä. Minä tosiaan olen seuraillut blogiasi jo monta vuotta ja pidän erityisesti tavastasi kirjoittaa asioista. Et yritä turhaan hienostella kuvilla tai kikkailla asetuksilla.
    Teet niin kuin sydämesi sanoo blogisi kanssa. Toivon tietenkin kovasti että jaksat pitää blogia! Lastenvaatteet kun osaa aina vaan valloittaa! Onnea ja ihania hetkiä sinulle ja perheellesi vuodella 2013!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis mieltä lämmittävästä kommentistasi! :)
      Niin olen pyrkinyt tekemään, eli kirjoitan blogiini vain sen mikä tuntuu hyvältä. Lastenvaatteisiin miellään keskityn, vaikka niistäkin kirjoittaa nykyisin jo niin moni.. Omaa elämää en halua täällä liikaa ottaa esille, koska se on oma ja yksityinen. Joskus saatan silti kokea tarpeen purkaa sydäntäni täälläkin ja kivahan se on että jaksatte lukea. :)

      Blogi jatkuu kyllä ja toivottavasti vielä jokusen vuoden! Ainakin jos elämä kulkee niin kun toivon. ;)

      Poista
  24. Kiva, kun kirjoitt myös itsestäsi ja vielä noin avoimesti. kovasti voimia ja tsemppiä tulevaan. Toivottavasti selkä saadaan siihen kuntoon, että sen kanssa pärjäilee.
    Käyn säännöllisesti kurkkaamassa, onko blogiisi tullut kirjoituksia. Toivon myös isompien poikien vaatepostauksia nyt kun etsin itsekin kohta 8v pojalle vaatteita koossa 134/140.
    Nuorempi poikani on Emilin kanssa samanikäinen ja -kokoinen, joten hänelle sopivia vaatteita mielelläni katselen ja sitä kautta saan vinkkejä omalle pojalleni :)

    Kaikkea hyvää vuoteen 2013!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatuksena onkin nyt ottaa isommat pojatkin enemmän jutuissa huomioon, joten juttua on tekeillä. :)

      Oikein ihanaa vuotta 2013 sinullekin!

      Poista
  25. Kävin lukemassa blogia viime kuussa ja joka postaus oli vaan sitä samaa mainosta, "Avaa luukku"... meinaisin jo luovuttaa. Olen seurannut blogiasi jo hyvin pitkään, mietinkin jossain vaiheessa, miten sun työt sujuu jne ja kirjoitatko lasten vaatteista viellä. Toivotan nyt oikein paljon voimia! Uskoisin, että muutkin 'vanhat' lukijat haluaisi tietää mitä sinulle kuuluu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulukuussa oli joulukalenteri tosiaan pääosassa ja halusin keskittyä siihen. Lisäksi kaikki joulutohinat päälle, niin ei paljoa muuta juttua ehtinyt tekemään.
      Jutut jatkuu kyllä lastenvaatteista ja välillä kuulumisissa. :)

      Poista
  26. Tuo puu on aivan uskomattoman kaunis ja kiva idea tuo valojuttu!

    Selkä-asiaan paljon tsemppiä! Itse taistellut saman vaivan kanssa yli 3 vuotta: välilevyvikaa ja hermosärkyä löytynyt täälläkin. Opintoja tosin onneksi olen pystynyt jatkamaan ja "vain" muutaman lyhyen sairasloman olen potenut selkääni kotona. Kannattaa muuten kelan kautta pistää hakemukset kuntoutukseenkin ellet ole jo laittanut :)

    -n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ei ole kuntoutusta ollut, lääkärin mukaan vielä ei ainakaan edes auta tuon pullistuman takia. Toki kävely ja liikunta sopivasti tekee hyvää. :)
      Tsemppiä sinullekin, toivotaan että kipuilut loppuu!

      Poista
  27. Kovasti voimia sinulle! Itse olen myös sairastanut viimeisen vuoden aikana ja välillä tuntunut, että hermot menee mutta nyt näyttää taas paremmalle! Olen myös todennyút, että elämä on aallokkoa... Olen käynyt aina välillä kurkkimassa täällä ja käyn jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kurkit ja tule ihmeessä toistekin! :)
      Tsemppiä myös sinulle, sairastelu ottaa tosiaan voimille.

      Poista
  28. Kaunis puu :) ja tsempit selkävaivojen suhteen, tiedän selkäkivun, niin sivusta seuranneena kuin omakohtaisena kokemuksenakin. Se ei mitään herkkua ole :/

    VastaaPoista
  29. Kaunis puu aitiopaikalla ja tuo lamppu käy tuonne kuin nenä päähän!
    Toivottavasti jaksat vielä pitää blogia, mielelläni luen kuulumisianne, varsinkin nuo vaatteet kiinnostavat, vaikka itselläni pienempiä poikia :)

    Voimia sinulle vaivoihin! Voin yhtyä samaan kuin sinä, että elämässä on paljon hyvää mutta saman verran myös pahaa - paskan määrä on vakio!! jos näin nätisti sanotaan :D näköjään täytyy välillä käydä siellä alamäen pohjalla, että voi nousta taas ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Niin se menee!
      Blogi jatkuu kyllä, se on oikea henkireikä. :)

      Poista
  30. Voimia selkäkivun kanssa, ystävälläni leikattiin tuo välilevynpullistuma jokunen vuosi sitten vain 30:nä. Hyvin meni ja ei olen sen kummemmin kipuillut.

    Laitan sinulle tulemaan postia huomenna : )

    Kiitos ja hyvää uutta vuotta sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen kuullut monen saavan avun leikkauksesta ja tiedän pari joilla taas ei ole auttanut. Voi tosiaan olla että auttasi, mutta haluan seurata vielä. Aina olisi parempi jos paranisi itsekseen. :)

      Poista

Kivaa että kommentoit, Kiitos! =)