Taaperokyltti

Sain mukavan s-postin jo jokin aika sitten kotimaiselta Muotokieli nimisen yrityksen suunnittelijalta ja yrittäjältä katilta. Hän ehdotti että saisin testattavaksi Taaperokyltin. Ai mikä se sellainen on?

Tutustuttuani tuotteeseen olin myyty. Siis aivan mainio juttu kaikkien pienten ehtivästen lasten kotiin.

Tässä vielä juttua tuotteesta;

Suunnittelijan, yrittäjän ja kolmen lapsen äidin Kati Järnefeltin yritys Muotokieli on tuonut markkinoille kaikessa yksinkertaisuudessaan kerrassaan oivaltan tuotteen nimeltään Taaperokyltti.

Taaperokyltissä vanhemman yhteystiedot pysyvät aina siellä missä niitä saatetaan kipeimmin tarvita - aina lapsen mukana! Kyltti kiinnittyy klipsillä vaikkapa lapsen vaatteisiin tai reppuun ja jos lapsi eksyy, karkaa tai katoaa, tietää auttaja suoraan minne soittaa.

Idea tuotteeseen syntyi aikoinaan Järnefeltin omasta tarpeesta, kun hän kyllästyi kirjoittamaan omaa numeroaan paperilapuille ja tunkemaan näitä lappusia lastensa taskuihin ”ihan vaan varmuuden vuoksi”. Tuote on saanut koemyynnissä hurjan positiivista palautetta ja ilahduttavan tervetulleen vastaanoton vanhempien keskuudessa.

Muotokieli valmistaa Taaperokyltit tilauksesta tilaajan omilla tiedoilla personoituina. Niitä voi tilata osoitteesta www.muotokieli.fi. Samasta materiaalista syntyvät monet muutkin Muotokielen tuotteet; personoitavissa olevat matkalaukkukyltit, ovikyltit, pyyhemerkit, avaimenperät ja muut uudenlaiset tuotteet.

Valitsimme Emilin kanssa meille testiin ruskean nallen.

Nallessa on teksti; "Jos eksyn soittaisitko.." ja minun numero.

Nyt noin viikon testin jälkeen ollaan oltu oikein tyytyväisiä.

Meillä nalle kulkee aina mukana, se on niin helppo vaihtaa vaikka takista reppuun tai housun lenkkiin.

Nalle on saanut ihastusta aikaan mm. kerhossa toisilta lapsilta, kun se on niin kiva lastenkin mielestä ja hieno.

Varsinaista eksymistä emme ole onneksi joutuneet kokemaan, mutta yksi pieni hetkellinen katoaminen jo tapahtui. Kaupassa, tuttua varmaan monelle.. Olimme leluhyllyjen välissä ja Emil tietenkin ihastuksissaan juoksiin toiseen hyllyväliin missä minä olin. Menin toki heti perään, mutta poika oli jo siinä välissä ehtinyt taas kiertää toiselle puolelle. Huhuilin ja löydettiin toisemme, mutta hauskaa siinä oli se että Emil totesi "Onneksi minulla oli äiti tämä nalle, niin olisin voinut sanoa jollekin että soita tähän!" ;)

Niin. Se on joskus pienestä kiinni.

Joten eihän ihanasta nallesta, ketusta tai sammakosta voi olla kun hyötyä.

Muotokielen Kati tarjoaa nyt kivan lukijatarjouksen teille, käykää ihmeessä hyödyntämässä! :)

Ostoksille pääset tästä.