Pieni neiti 1v7kk

Terkut täältä tautipesästä! Meillä on tällä hetkellä kolme flunssatautista ja yksi oksutautinen potilas.

Ollaan siis kerätty useampaa tautisorttia ettei pääse arki tylsäksi käymään. ;D

Itse olen ollut sairaana jo viikon, aloitellen kuumeella ja sitten tauti iski pikku neitiin. Raukalla on kuume pysytellyt yli 38 asteen heti taudin alkamisesta alkaen ja tänään on ensimmäisen kerran vain pientä lämpöä. Ihan ekaa kertaa olen jopa joutunut kunnolla valvomaan neidin takia, kun uni ei tunnu Olivialla kuuluvan taudinkuvaan..

Minun on pitänyt jo monta kertaa laittaa Olivian 1v6kk kuulumisia blogiin ja nyt viimein ehtiessäni tämä pieni neiti onkin jo ehtinyt 1v7kk ikään.

On ollut mukava huomata miten pieni jaksaa yllättää ja kehittyä hyvin pienessäkin ajassa. Olivia on iloinen ja tempperamenttinen pieni neiti, joka ei edelleenkään tykkää vieraista. Ensimmäistä uhmaa on selvästi ilmassa, koska maahan heittäytymistä niiden kiellettyjen tai muuten vaan epäonnistuneiden "itse" yritysten jälkeen tulee päivittäin. Paljon siis pitäisi saada tehdä itse, sitten tulee kiukku kun ei onnistu. Nyt on tullut myös hyvin vahva "äiti" vaihe, siis minä vain kelpaan moniin juttuihin. Yölläkin huudetaan reippaasti äitiä ja isin käynti ei aina kelpaa.

Olivia puhuu jo paljon, kolmen neljän sanan lauseita ja joskus pidempiäkin. Esim. "suljen ihanan soittorasian" biisiä laulaa tuon tuosta, tuo kerhossa opittu biisi on neidin lemppari. Fröbelin palikat on myös edelleen ihan ykköslemppareita. Leikkilemppareita on isoveljien kanssa touhuaminen ja riehuminen, pikku Legoja neiti pyörittää jo sujuvasti Emilin kanssa. Olivia ei ole ollut koskaan kova laittamaan mitään suuhunsa, joten Legot saa olla rauhassa levällään Emilin leikeissä. Illat Olivia yleensä touhuaakin poikien perässä aina kun mahdollista, päivisin poikien ollessa koulussa leikkii sitten enemmän omilla leluillaan.

Omien lelujen lemppareita on nuket ja leikkikeittiö. On hauska huomata, että ne tyttömäiset jutut on alkaneet kiinnostaa enemmän ja nukkeja hoidetaan innokkaasti. :)

Päivittäin kaivetaan myös esille omat korut ja pikkukengät. Niitä sitten vaihdellaan ja käydään ihailemassa peilistä. Myös tyllihameita täytyy sovitella aina silloin tällöin. Hih.

Toisaalta ihan yhtä sujuvasti auto- ja pikku-ukkelileikit kiinnostaa. Itse olen aina välillä miettinyt tuleeko poikaperheessä kasvavasta tytöstä automaattisesti poikamaisempi, mutta mitä nyt olen ystäviltä kuullut, niin ei sillä ole merkitystä. Jotkut on vaan tyttömäisempiä luonnostaan, kun taas toiset vaikka siskojen eskellä kasvaneet taas poikamaisempia. Oletteko te samaa mieltä?

  

Olivia on edelleen hyvä syömään ja kaikki ruoka kelpaa. Ruualla saa maitoa ja muuten vettä janojuomaksi. Imetän Oliviaa edelleen. Olen ihan älyttömän iloinen, että olen saanut imettää näin kauan. Muistan että pojat vieroitti itse itsensä jo vuoden kieppeillä (kaksi alle 1v. ja kaksi päälle 1v.), mutta Olivialla ei ole merkkiäkään. Imetyshetket tuntuu olevan edelleen neidille todella tärkeitä. Itse ajattelin, että imetän Oliviaa kaksi vuotiaaksi saakka, jos hän vaan itse niin haluaa. Yöimetyksiäkin meillä on edelleen, koska en vaan ole saanut aikaiseksi niitä lopettaa. Laiskuus ja saamattomuus on varmasti osa syy, tyttö nukkuu niin hyvin yönsä, kun saa ottaa pienet maitohuikat välillä. ;) Toisaalta uskon, että juuri noista yöimetyksistä johtuen meillä ei ole hampaiden tuloa tai muutakaan oikeastaan koskaan öisin itketty.

Päivän rutiinit on pysyneet aikalailla samana jo pitkään. Itse olen joka lapsen kohdalla tykännyt siitä että rutiineista pidetään kiinni ja että asiat tapahtuu lähes samaan aikaan joka päivä. Päiväunet nukutaan lähes aina kotona, ruuat on tiettyyn aikaan ja unille käydään samaan aikaan joka päivä. Rutiinit tuo selvästi lapselle sitä rauhallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Olivia nukkuu päiväunet rattaissa ulkona n.klo.14.00-15.30 ja yöunia neiti nukkuu yleensä klo.22.00-9.00.

Elämä taaperon kanssa on oikeastaan nyt aika hauskaa. Neiti osaa hassutella ja höpsötellä. Omaa touhuamista ja ymmärrystä on jo sen verran ettei ihan joka hetki tarvitse perästä juosta. Kaikesta huolimatta toinen on vielä niin pieni, että tuntuu ihan vauvalta. Hiljaa toivon että ei kasvaisi noin hurjaa tahtia. ♥

1v6kk neuvolassa Olivia oli sitä mieltä ettei mitään mittauksia ja tutkimuksia tarvitse tehdä, vaan tarrautui kaksin käsin minuun ja ei millään olisi päästänyt irti. Yhtään sanaakaan ei suostunut lääkärille sanomaan. Hih.

Mitat saatiin kuitenkin viimeisellä otettua ja ne oli (1kk sitten) 11.800kg ja 87cm. :)

P.s. Meiltä pieneksi jääneitä sisävaatteita koossa 80-86cm on nyt paljon myynnissä huutikessa ja lisää naputtelen päivittäin. Kurkkaa! ;)