Pienelle pojalle sänky

Emil alkaa olla siinä iässä ja pituudessa että pinnasänky on jäänyt pieneksi.

Isot pojat nukkuu kolmestaan omassa huoneessaan ja pienin ei sinne mahdu, joten saa vallata jatkossakin meidän makuuhuonetta. Koska makuuhuone ei ole mikään iso, niin jatkettava sänkyn täytyy olla ehdottomasti. Eikä mielellään kovin massiivinen, että sänky on helpompi sijoittaa ja ei sitten näytä valtaavan koko makkaria. Niin ja valkoinen sen on oltava.

Olen siis selaillut netissä sänkyvalikoimaa ja just sellaista "tämä on saatava" sänkyä ei ole tullut vastaan..

Kuitenkin eniten viehättää Ikean Minnen sänky, se olisi vaan niin söötti ja erilainen.

Kun mainitsin mummolle haaveilevani Minnenistä, sanoi hän että eikös se ole tyttöjen sänky. Siis täh?, ei siellä kyllä missään lue että tyttöjen sänky.

Mutta ehkä vanhempi ihminen helposti mieltää sen koukeroineen tyttöjen sängyksi vai olenko minä sitten outo kun minusta tuo olisi pojallekin niin kiva? ;)

Tästä valkoisesta Ikean Minnen-sängystä siis pidän kovasti.

Hintakin olisi kohdillaan, mutta haku kyllä maksaa sitten sen verran ettei se niin halvaksi tule.. Harmi ettei Ikealta saa näitä postitse ja jos saisi niin postituskulut olisivat jo niin huimat ettei varmaan kannattaisi tilata.

Laulumaasta löytyisi Viktoria-sänky.
Ihan kiva, mutta ehkä liian korkeapäätyinen meille.


NetAnttilassa olisi tälläinen Villy-sänky.
Aika hauska, mutta liian kulmikas? Voisin kuvitella kuinka Emil löisi päänsä johonkin nurkkaan yöllä välillä noustessaan. Kääks.


NetAnttilassa olisi myös tämä perinteinen Eija-sänky, ehkä liiankin tavallinen minun makuun.


Tämä olisi myös kiva, jos ei olisi noita puunvärisiä listoja päädyissä ja päädyt hiukan matalammat. Tämä Jukola-sänky löytyy Sotkasta.

Tämä Sofia-sänky on mielestäni myös kaunis ja Minnenin jälkeen seuraavaksi mieluisin. Hintaa onkin sitten enemmän..

Tämän löysin lasten1.comista.

Ikeassa olisi myös tämä kiva Leksvik-sänky, jota ei kylläkään saa valkoisena ja taas ehkä liian massiivinen meille.

Naureskeltiin myös miehen kanssa, että jos ostettaisiinkin tämä kolmelle vanhimmalle ja saataisiin lisää tilaa lastenhuoneeseen. :D

Aika hurja viritys, mutta ainakin suojalaidat näyttää hyviltä. Heh, riittäisiköhän kattokorkeus.

P.s. Muistakaa myssyarvonta! :)

Kasa karvaisia kavereita

Juu meillä ei ole kotieläimiä, mutta nämä karvaiset kaverit tuntuu valtaavan joka nurkan.. Enkä tarkoita villakoiriakaan, vaikka niitä välillä pyörii nurkissa tahtomatta. ;)

Kyseessä on siis pehmolelut, ne ihanat kamalat kodin valtaajat.

Miten kummassa niitä kertyykin, vaikka niitä ei ikinä toivota lisää?

Olen jo ison kasan kantanut kirpparille pari vuotta sitten ja nyt tilanne alkaa taas näyttää toivottomalta. Ne ei mahdu mihinkään, ne on aina tiellä ja vievät paljon säilytystilaa. Silti ei raaski kaikista luopua..

Osa kun on saatu syntymä-, kaste- ja synttärilahjaksi. Tai jossain muussa erityisessä tilanteessa.

Pojilla on jokaisella muutama unikaverina sängyssä, eikä niistä voi luopua tietenkään. Onhan ne suloisia ja pehmoisia, eikä tietyn pehmon tunnearvoa voi mitata mitenkään.

Ehkä olen itse kokenut trauman pienenä äitini viedessä salaa Möttöturpani roskikseen, siis luitte aivan oikein, Möttöturpa oli ihanin apinapehmo ikinä. :D

Sitä oli parsittu, harsittu ja täytteet pursuili millon mihinkin. Se rakas apina kulki kanssani joka paikkaan, kunnes se siis otti ja kuoli.. Niisk!

Äitini taisi kyllästyi täytteiden keräämiseen pitkin huushollia ja ajatella että ostetaan uusi tilalle, mutta eihän se uusi ollut yhtään niin kiva.

Möttöturpaa ei korvannut enää mikään muu pehmo, haikeana siis apinani muistoa kunniottaen..

Tästä syystä en varmaan raaski karsia poikien pehmoja kovin helposti pois ja jotain yritän nätisti ehdottaa kirpparikassiin niin kuuluu tiukka huuto ei,

pitäkööt siis pehmonsa! ;)

Tässä illan (ja yön) pehmoilua;

Tällähetkellä pehmot säilyy Ikean halpisarkussa ja tietty sänkyssä on kasat.

Välillä kaikki myllätään lattialle, halitaan ja valitaan uudet unikaverit.


Karvakamuja..
(pahoittelen kuvien huonoa laatua, kun valo ei vaan riitä ja salamaa en halunnut käyttää..)

Äsken kävin nappaamassa nukkujista pari kuvaa kavereineen.

Oliver sai Emilin Aappalakanat lainaan, ennen kun pikkuveikka vaihtaa itse isompaan peittokokoon.

8v:llä on oma pehmoinen kaveriporukka ympäri sänkyä.

10v:llä myöskin omansa, mutta nämä saa jo nukkua jalkopäädyssä.

Pehmotilannetta helpottamaan toi joulupukki Emilille suuren suuren nallekaverin, joka istuu nakottaa olohuoneen ja eteisen välimaastossa, kun ei muualle mahdu.

Näiden pehmoisten fiilisten mukana toivotan letkeää Loppiasta!,

muistakaahan käydä osallistumassa tuossa alla olevaan myssyarvontaan. ;)

Myssymäinen arvonta!

Kiitokseksi menneestä vuodesta haluan muistaa teitä ihanat lukijat ja blogiystävät arvonnalla! :)

Kivaa että olette viihtyneet blogini parissa ja ennen kaikkea olette kommenteillanne ilahduttaneet minua. Tovottavasti saamme jatkaa myös tänä vuonna yhtä mukavalla ajatustenvaihdolla ja pohdinnoilla.

Arvontavoitoiksi uskallaudun ompelemaan fleecemyssyt, enköhän ole näitä jo siinä määrin tehnyt että luotan oman jälkeni olevan siisti. ;)

Voittajat saa siis valita myssyn mallin, kuvion, värit ja koon itse.

Tässä siis esimerkkejä malleistani (nämä ei ole voittopipoja, vaan ompelen ne sitten erikseen.);

Lohismyssy, neliömyssy ja suippomyssy.

Värejä löytyy näiden lisäksi enemmänkin, mm. musta, punainen, vaaleansininen, hempeä vaaleanpunainen.

Arvon kaksi fleecemyssyä ja yhden neliömallisen joustofroteepipon.
Joustofroteepipo on raidallinen tai kuviollinen, katsotaan voittajan kanssa sitten millä kuosilla haluaa.

Arvontaan osallistuu kaikki lukijapaneelistani (tuosta reunasta) löytyvät lukijat, anonyymit tai muut satunnaiset lukijat ei siis valitettavasti voi osallistua.
Jätäthän silti vielä tähän kommentin mikäli haluat arvontaan mukaan.

Aikaa osallistua on 10.1.2010 ja klo.23.30 saakka.
Onnea arvontaan! :)