On pitänyt sen miljoona kertaa kirjoitella teille kuulumisia meidän 1-vuotiaasta, mutta nämä päivät on vaan juosseet johonkin ja tunteja ei tunnu olevan päivässä riittävästi.. Tällä hetkellä perheen suurin työllistäjä onkin tämä pieni neiti, joka on oikeassa termiitti iässä! Välillä tuntuu että vaikka silmiä ja käsiä on perheessä peräti 12 kappaletta, niin nekään ei riitä. ;D
Oliviahan lähti kävelemään jo heti 10kk tullessa täyteen. Viimeinen kuukausi on menty lähes kokoajan juosten ja kiipeillen. Tämä neiti rakastaa ulkoilua ja monesti itku pääsee kun tullaan sisälle, vaikka siellä ulkona oltaisiin oltu jo pari tuntia. Ylipäätään kaikenlainen vauhti tuntuu kiehtovan, kiikkuminen on parasta ja samoin isin kanssa tehdyt pyöräretket pyörän istuimessa istuen.
Poikien aloitettua koulun ja isin loman loputtua olemmekin ulkoilleet ahkerasti. Aloitimme myös perhekerhossa käymisen, joka ainakin ekan kerran jälkeen vaikuttaa oikein mukavalta jutulta. Nyt kun päiväunia on päivässä yhdet (tai välillä kahdet), on tuo liikkuminen helpottunut muutenkin, kun ei tarvitse miettiä niin paljon miten ne unet sattuu. Tällä hetkellä Olivia herää aamulla noin klo.9-9-30. Nukkuu päiväunet klo.14-15.30 ja käy illalla yöunille n. klo.21.30-22.00. Joinakin päivinä heräilee aamusta jo hiukan aiemmin ja silloin päiväunet aikaistuu ja illalla tarvitaan vielä pienet n.30min. tirsat ennen yöunia. Meille rytmi istuu hyvin arkeen, koska aamuisin saan nukkua Olivian kanssa miehen noustessa koululaisten kanssa ja illalla taas Olivia jaksaa valvoa siihen saakka kunnes pojatkin menee nukkumaan.
Olivia nukahtaa edelleen rinnalle päiväunille ja yöunille. Helppo tapa saada tuo tutiton tyttö taltutettua, kun muuten ei meinaa vauhti pysähtyä millään. Päiväunet nukkuu rattaissa ja yöunien ekan pätkän omassa sängyssään. Yöksi nostan sitten viereeni, kun edelleen imetän öisinkin ainakin kerran. Tapa josta ensin meinasin luopua, mutta sitten päätin että miksi luopuisin, koska tuo rauhoittaa meidän yöt tulevien hampaidenkin takia hyvin (kun sitä tuttiakaan ei ole käytössä). Iso syy on myös se että toivon imetyksen jatkuvan vielä ainakin talveen saakka ja yöimetys selvästi pitää maidon nousua yllä parhaiten. Poikien imetysaikana nimittäin maidon nousu alkoi hiipumaan siihen kun yöimetykset loppui (eli n.8-11kk iässä). Olivialle on meidän lapsista selvästi ollut tärkein tämä tisuttelu, hän haluaa päivälläkin muutaman kerran ainakin käydä rinnalla. Pojat taas kaikki oli noin vuoden iässä omatoimisesti lopetellut koko touhun, joten haluan nyt mennä niin pitkälle imettäen kun luontevalta tuntuu.
Olivia juo myös ihan tavan maitoakin. Päivisin nokkamukista ruuan kanssa ja jos minä olen vaikka useamman tunnin poissa, niin tuttipullosta kelpaa hyvin rasvaton maito. Ruassa on siirrytty osittain samaan ruokaan muun perheen kanssa, mutta välillä saa myös purkkiruokaa. Riippuen vähän mitä meillä on ruokana tai ollaanko liikenteessä. Jugurtit on herkkua ja kaurapuurosta tykkää myös. Sanotaanko nyt näin, että hyvä syömään kaikkea. Itse syöminen ei neitiä vielä tunnu kiinnostavan muuta kun sormilla, mutta lusikoiden ei.
Leikeistä parhaita on juuri nyt kaikki "pois & takasin" leikit eli tyhjennetään lelulaatikoita (ja keittiön laatikoita silloin kun kerkee) ja laitetaan kaikki takaisin laatikkoon. Yleensä tuppaa vaan se leikki loppumaan siihen, että ne tavarat jää lattialle. ;) Omat lelut kiinnostaa melko vähän, enemmän kaikki muu touhuaminen ja tutkiminen. Nukkeja Olivia osaa pitää hyvänä ja antaa suukon. ♥
Kirjoja neiti tykkää katsella ja osoittelee kuvia sormella. Se ihan ensimmäinen oikea sanakin tuli tässä muutama viikko sitten ja se on "kukka". :D Kirjoista ja kaikkialta muualtakin Olivia osoittaa kukkia ja toteaa terhakkaasti "kukka!". Muutenkin sanojen tavuja tulee jo useampi. Esim. pallo on "pa", kiinni on "kii", äiti on "äi" ja kiikku on "kiikaa".
Omaa tahtoa neidiltä tuntuu löytyvän myöskin. Jos tavarat ei tottele haluamallaan tavalla tai joku erehtyy nostamaan neidin pois kielletystä puuhasta, heittäytyy tyttö tramaattisesti huutamaan pitkälleen lattialle. Heh.
Näyttäisi olevan vahvempi/tempperamenttisempi luonne, kuin isoveljillänsä tässä iässä oli. Voinee johtua siitä että on tyttö, ehkä me naiset yleensä ollaan vähän ailahtelevaisempia? ;)
On muuten jotenkin tosi ihanaa juuri nyt, kaikesta kiireestä huolimatta, olla kotona kahdestaan puolet päivistä Olivian kanssa. Saa antaa pienelle kaiken huomion hetkenaikaa, ennen kun loput perheestä saapuu ripotellen kotiin. En sano että elämä olisi täydellistä, väsymystä on, kuten yleensä pienen lapsen ja suurperheen kanssa tuppaa itse kullakin olemaan. Oma selkä on oireillut viime keväästä saakka enemmän ja on nyt pahimmillaan. Välillä on tuskallista nostella neitiä ja lattialla en pysty istumaan monesti ollenkaan. Nyt jos koskaan olisi aika taas lisätä liikuntaa (tai aloittaa se), jotta selkä pysyisi edes hiukan kunnossa ja kivuttomana ja painoakin olisi hyvä saada taas alaspäin. Intoa odotellessa. ;)
1-vuotis neuvolassa jo käytiin heti seuraavana päivänä virallisesta synttäripäivästä.
Olivian 1v. mitat ovat 10.330kg ja 81cm. :)
(On muuten isompi kun kukaan meidän pojista oli 1v.)