Tihutyöläinen vai omatoiminen?

Minulla oli varsin mielenkiintoinen lauantai aamu..

Tihutyöläinen oli pitkästä aikaa löytänyt hyvän sauman hommilleen, liekö miten kauan suunnitellut työtänsä vai toimiko lie ihan extempore. Sitä en tiedä, mutta ainakin osasi käyttää tilaisuuden hyväkseen kun isi oli reissussa ja kaksi vanhinta isoveikkaa mummolassa. Osasipa vielä tarkastaa että se 6v nukkuu, eikä ole kielimässä äidille.

Joskus ysin maissa aamulla heräsin siihen kun sängyn vieressä seisoo pieni poika räkä poskella ja huutaa "taas se valuu!!"

No ei tuossa mitään, kun flunssa on saanut tämän pojan nenä vuotamaan kuin seula. Mutta tarkempi katsaus pojan suuntaan sai lievästi aamupöhnäisen äidin silmät pallolle.

Siis mitä ihmettä, tuo poika jonka illalla laitoin nukkumaan kokonaan vaaleansinisessä pyjamassa oli nyt nyt ruskeissa pyjamahousuissa. Lisäksi se vaaleansininen pyjamapaita oli rinnuksistaan ihan kaakaossa ja sama homma suun ympärillä.

Äkkiä siis ylös ihmettelemään lisää..

Siirryn vessaan.

Ahaa kakka potassa. En kyllä muista että olisi pyyhkimään huudellut, en kyllä niin sikeesti ole nukkunut etten olisi kuullut..

Hmm.. missäs ne pyjamahousut oikein on jotka illalla puettiin, mietin samalla kun koitin saada vielä silmiäni auki ihan kunnolla.

Jaahas siellähän ne, yövaipan kanssa roskiksessa.

Huutelin Emiliä vessaan ja kyselin miksi ne housut on sinne laitettu.

"No kun ne oli mälät" tuli kun apteekin hyllyltä. "Juu ihan kiva kulta, mutta kyllä ne voi pestä ettei tartte roskiin kuitenkaan heittää" jutustelin ja jatkoin "entäs tää kakka?, et huutanut äitiä pyyhkimään?".

"Joo kun sie äiti nukuit, niin en halunnut helättää"

Minä; "no tottakai herätät äitin!".

Siinä samalla innolla mietin että poika on siis saanut itse hoidettua tarpeensa ja vetäissyt päälle suoraan puhtaat pyjamahousut jalkaan. Mitäs sitä turhia pyyhkimään, kun laatikossa on vaatetta vaikka kuinka. Just.

Tarkemassa tarkastelussa löytyy uusien pyjamahousujen alta bokseritkin ja nurinpäin. Niin ja tietty iloisesti ruskeissa raidoissa.

Ok, pesut ja puhdasta päälle.

Siirryn pesemään omaa naamaa ja silmät pistää siihen lavuaarissa hanan alla olevaan koloon. Mitä ihmettä siellä näkyy ja tiirailen tarkemmin. Aha, vessapaperi palloja sitten.

Huudan poikaa takas ja kyselen "mitäs täällä on oikein tehty?"

Pieni hiljaisuus ja "no kun mie halusin pyyhkiä".

Samalla kaivan pinsetellä varmaan kymmenen märkää vessapaperipalloa reiästä ja mietin miten monta sinne jää, kun eihän niitä taida saada millään pois.

Hiljainen poika kuuntelee kun äiti pikkusen suutuksissaan kertoo ettei sinne reikään saa työntää yhtään mitään. Vienosti kuuluu puheen väliin useampaan kertaan "Joo..".

Vessasta lähtiessä nään jo kuinka keittiössä on tiskipöydän edessä jakkara ja mietin uskallanko edes suunnata sinne vai painunko suoraan takas sänkyyn ja vedän peiton korville.

Menen kuitenkin.

Ensimmäisenä sukan pohjaan tarttuu purkkaa, just sellanen muutaman palan kokoinen klöntti jota on tovi pureskeltu.

Löydän pari klönttiä lisää.

Taas pienen kaverin opastusta väliin ja kerron että Emil saa ottaa vain niitä ksylitol-pastilleja ja niitäkin vain yhden.

Sivusilmällä näen samalla että keittiönpöytä lainehtii.. jipii!

Ilmeisesti äidin katse pöydän suuntaan saa pienen jo valmiiksi kertomaan että "halusin maitoa muloihin".

"Niin no joo ja näkyi menevän hiukan yli?" kysyn.

"niin meni, kun se pulkki oli niin painava" toteaa toinen kulmiensa alta.

Eipä siinä mitä. Pyyhin maidot pöydältä ja siitä murorasian (meillä on niitä Kellogsin peltirasioita) kannesta, joka siis on täynnä maitoa. Samoin penkiltä, lattialta ja kerään samalla niitä pehmentyneitä suklaapallomuroja kontaten pitkin lattioita.

Olohuoneessa ei onneksi mitään, totean ja kaadun tämän aamu ohjelman jälkeen sohvalle. Kohta se yksi pieni tihutyöläinen kipuaa kainaloon ja halaa tiukasti "äiti sie oot kyllä niin ihana lakas!"

"Voi kulta, niin siekin äitin rakas!"

Osaa se, se kolmevuotias tihutyöläinen kaiken päälle vielä lopuksi pyyhkiä kaiken tihutyön pois äidin mielestä. ;)

Tämä meidän omatoiminen tihutyöläinen täytti jo kaksi viikkoa sitten 3v.

Käytiin viime viikolla neuvolassa, kortissakin se lukee;

"Reipas, omatoiminen ja juttelevainen poika"

Ettei siis jää epäselväksi äidillekkään, heh.

Pituutta pojalla 102cm ja painoa tasan 15kg.

Jotain joulun punaista

Lindexille on tullut jo aika paljon punaista, ja mustaa ja valkoista.

Näin joulun alla (jos näin voi jo sanoa) nämä värit iskee minuunkin. Jotain juhlavaa ja jouluista.

Lindexin nettikaupassa saa nyt 10e alea kun ostaa 30e (31.10. asti).

Kävin ostoksilla. ;)

Nämä läks meille, etenkin tuohon velourtakkiin ihastuin.

Housuja en vielä tilannut, mutta rennon juhlavat housut kyllä puuttuu Emililtä..





Vauvoille oli ihania pilkkubodeja ja tytöille tietenkin kauniita mekkoja.



Vähän jotain rennompaakin uutta.

Tuo valkoinen paita iski, kummaa! Se siis tulossa.

Työkonepaidassa uudet värit, kuosi vanha. Se meillä onkin jo entuudestaan vihreänä, mutta nämä uudet värit on mielestäni kivemmät kuin ne vanhat. En silti sortunut..vielä!

Näissä kaikissa (paitsi vauvojen) koot max.122cm tietenkin taas..

Hiukan harmitti kun tuota velourtakkia, sliparia ja valkoista paitaa ei voinut olla isommillekin. Ne kun olisi olleet enemmän Oliverin eli isomman pojan näköisiä minusta. Mutta minkäs teet, isot ei siis tarvii mitään kivaa, niinhän se menee.. Pöh!

Muutama ihan kiva uus

Nyt on tullut ihan älyttömän vähän mitään uutta kivaa lastenvaatetta.. tai ainakaan minun makuun. Taviskaupoissa ei ole oikeesti ollut mitään uutta ja mullistavaa. Lindex ja Kappahl on ollut ihan sitä samaa täys, tarkoittaen "sama kuosi, eri värit". Joten olen jättänyt väliin..

En ole siis juurikaan shoppaillut sisävaatetta aikoihin eli niitä ostospostauksiakaan ei ole ollut tarjolla. Kevätmallistoja jo odotellessa.. ;)

No jotain kivaa kuitenkin on ilmestynyt, nimittäin nämä Liandlon ja Maxomorran uutuudet;

Liandlo

Maxomorra

Nää vois ostaa pois, ainakin molemmilta merkeiltä nuo vasemmalla olevat.

Tykkäättekö?

Unijuttuja

Meillä on nyt just se inhottava vaihe, kun päiväunet alkaa olla liikaa. En tiedä joko jättäisi kokonaan pois, koska niistä tuntuu olevan enemmän harmia kuin hyötyä..

Emil herää aamuisin klo.8-8.30.

Päiväuni aika on vakiintunut klo.13.30-14.30.

Aiemmin ei ole väsynyt ja myöhemmin on jo liian myöhään yöunia ajatellen. Tuossa välissä siis ottaa noin 30-45min. nokkikset. Ennen otti tunnin, mutta nykyisin on pakko herätellä että ne yöunetkin maistuu jossain vaiheessa.

Yöunille käy meillä kaikki pojat noin klo.21.30.

Mutta nykyisin, vaikka Emilin päiväunet on lyhennetty, ei meillä hiljene pienimmän sängyssä kun vasta klo.22.30. Silloin kun nukkui tunnin päiväunet oli meno vielä pidempää, jopa tuonne klo.23.

Emil on siis suht nätisti yöunille käydessä sängyssä, mitä nyt normaalia "janottaa", "pissihätä" ja muuten vaan kurkkimista väliin.

Mutta siis se uni ei vaan tule aiemmin. Sitten kun nukahtaa, niin nukkuu yöt kyllä tosi hyvin.

Päiväunille nukahtaa hetkessä, mutta se herääminen niiltä on yhtä tuskaa. Oli sitten nukkunut puoli tuntia tai jopa tunnin.

Aina samaa "jatkan hetken unia vielä tässä sohvalla" tyyliä, kun kannan pojan siihen heräilemään. Jos yrität herätellä suuttuu, jos et herättele on luvassa venynyttä yöunille käyntiä. Huoh.

Jos siis jättäisi koko päiväunet pois?

Kuitenkin kun aamuisin saa nukkua sinne kahdeksaan ainakin, koska ei tarvitse nousta hoitoon yms. ja illalla voisi laittaa sitten hiukan aiemmin yöunille.

Mutta meneekö se sitten niin että illalla lastenohjelmien aikaan se nukahtaa sohvan nurkkaan ja sittenhän ne yöunet varmaan vasta venyykin.

Ei kai se auta kuin kokeilla.

Oliver jätti aikoinaan jo 2,5v päiväunet pois ja pärjäsi hyvin ilman, kun taas esikoinen taisi nukkua vielä 4-vuotiaanakin päiväunet. Kolmas jätti jossain 3v:nä unet pois.

Yksilöllistähän se tietysti on paljonko tarttee unta, mutta rasittavia nämä välivaiheet..

Mites muilla nukutaan?

Vielä yksi ja päälle myssyjä

Koska Tuusis ei tarvinnut, niin nappasin heiltä meille.

Edullisesti pikkuvikainen Me&I:n siilihaalari parin vuoden takaista mallistoa. Tätä jo vuosi sitten meille katselin, mutta silloin jäi sitten hankkimatta. Tykkään, ihan meidän näköinen.

Mutta ompas koko nafti, tämä on nimittäin 116cm ja juuri passeli Emilille talveen.

Lohis fleecemyssy on itse ommeltu jo viime talveen. Menee kivasti tämän haalarin kanssa, mutta kivempi olisi vihreä turkoosilla harjalla. Täytyy siis ommella.. ;)

Kuten näkyy, malli ei ollut sovitus tuulella (joskus meilläkin käy näin).

Olin joskus aikoja sitten luvannut Tuusikselle ommella heille muutaman fleecemyssyn ja vastaavasti Tuusis lahjoitti kasan fleecejä joista saan ommella meillekin myssyjä, tänään vietin siis ompelupäivää.

Nämä siis kaikki Tuusikselle. Samalla tuli todettua että juu ei ole minusta myssyntekijäksi, siis kun meinas hermot mennä tehdessä monet kerrat..



Molo kidsin sateenkaarihaalareihin myöskin Tuusiksen lapsille myssyt.

Jos nyt sitten ompelisi meillekin omille pojille muutamat, täytyisi vaan kaivaa ne topat ihan kunnolla esille ja katsoa mihin ja mitä.

Täällä alkoi nyt syysloma, joten ensiviikolla ohjelmassa ainakin toppavaatteiden esille ottoa. Meillä kun lähes kaikki on olleet edelleen pakattuna kaappeihin. Muutamana kylmempänä päivänä on ollut vasta talvitakit käytössä, mutta muuten on pärjätty välikausivaatteilla fleecekerrosten kanssa.

Mites muilla, joko on siirrytty talvivarustukseen?

Esikoululaisen paitapläjäys

Jos astuis vaatehömppään tauottelun jälkeen taas ja kurkkis mitä sinne esikoululaisen kaappiin kuuluukaan.

Meillä on tehty melko vähän hankintoja nyt 6v:n kaappiin, kun ne 128cm menee näköjään vielä nippanappa syksyn. Oliver on jo jotain himpun päälle 128cm, malliltaan hoikka ja pitkäkätinen. Kevät puolella joudun taatusti jo sinne 134cm paitojen puolelle kokonaan, mutta nyt mennään vielä vanhoilla.. Elättelen toiveita että kevääksi tulee taas kauppojen valikoimaan värikkäämpää vaatetta isoille pojillekin. ;)

Mari A. on kyseli että mistä niitä kivoja paitoja löytää yli 122cm.

No meillä suositaan Villervallaa, Småfolkia, Meandia, Snoozya & Po.p:a paidoissa. Näiltä kaikilta merkeiltä löytyy vähintään 128cm ja Villervalla on ainut jolta ei sitten isompaa saakaan. Muilta merkeiltä olen ostellut jo niitä 134/140cm jemmaan.

Oliverin hylly onkin varsin värikäs edelleen.

Tämä meidän 6v rakastaa värejä ja kuvioita, joten ainakaan vielä ei olla jouduttu siirtymään musta-harmaa linjalle.

Vähän pelkäsin kyllä mitä esikoulu tuo tullessaan, että onko kavereiden takia vaihdettava tummempaan/tavallisempaan tyyliin. Mutta ilokseni ei ainakaan vielä, eikä kertaakaan ei ole sanonut ettei jotain haluaisi pukea. Itse valitsemista on kuitenkin tullut enemmän. Ennen sain katsoa hänelle valmiiksi vaatteet aamuun, mutta nyt Oliver haluaa valita itse. Aikalailla kaikkia paitoja kaapista valitsee ja on muuten pojalla hyvä värisilmäkin, aina kaikki sopii yhteen. ;)

Kuosipaidat alkaa selvästi olla kuitenkin niitä joita vähemmän valitaan, lemppareina on nyt raidat ja ne ihanan kamalat Star Wars paidat..

Tässä yllä kuitenkin kaapin kätkön kuoseja, koot suurimmassa osassa 134/140cm. Vain Småfolkin leijonapaita 122/128cm ja Jny:n pilvipaita 128cm, mahtuu hyvin vielä kumpikin.

Raidat on nyt in. Näistä raidallisista vasemmalla olevat H&M:n ja Moonkidsin paidat on 122/128cm, kohta siis pieniä. Villervallan tähtipaita 128cm on vieläkin reilu ja tuo Po.P:n 134/140cm raitapaita oikeassa laidassa on Oliverin suosikkipaita.

No sitten ne toiset suosikit, joista äiti ei niin välittäis.. Eli hahmopaidat. Star Wars jyrää ja Turtlesit on tykätyt kanssa. Toki siis meille näitäkin saa tulla, jos kovasti poika tykkää.

Tuon mustan Star Wars paidan ostin muuten Lindexiltä, kun niitä sai koossa 134/140cm. Ihan lemppari sekin.

Housut on suurimmaksi osaksi Villervallan 128cm trikoo- ja velourhousuja. Lisäksi Kameleontin 128cm velourit on mieleisiä ja reiluja kooltaan. Sitten kun siirrytään housuissa 134cm, niin taitaa olla vain niitä collegehousuja saatavilla. Meillä kun pojat ei tykkää olla kotona farkuissa tai kangashousuissa, vaan just sellasissa rennoissa lökäreissä. Juu, äitiinsä tulleet. ;)

Tällä tyylillä siis nyt mennään ja katsotaan kevään tullen kaipaako kaappi päivitystä. Tuskailen sitten varmaan teille täällä että mitä ihmettä meille nyt ostetaan..

Jokos muilla 5-6v pojilla on kovakin oma tyyli vaatteiden suhteen?

Pitääkö jo olla tummaa ja printtejä, vai värikästä?

Lukijatarjousta pukkaa!

Olen ollut aika hiljaa vai mitä?

Ei ole ollut oikein sanottavaa, eikä esiteltävää. Netti pätki välissä ja ajatukset toisessa.

On siis parempi olla hiljaa, jos ei ole mitään erikoista. Eikös?

Kyllä sitä vaatejuttua taas tulee, kun vaan saan aiheesta kiinni. ;)

Sillävälin te voisitte vaikka klikkailla ostoksille Anskun nettivaatteeseen;

Anskun nettivaate tarjoaa kaikille lukijoilleni -25% alennusta JNY:n ja Kameleont Designin vaatteista tämän kuun loppuun saakka.

Alennuksen saa koodilla; QB9967

Rekisteröidy kauppaan ja ilmoita koodi alennuskuponkilaatikkoon maksutapojen valinta sivulla.

Huomatkaa että lisäksi kanta-asiakas etuna on tämän kuun loppuun asti on Hupan topat (haalarit, takit ja housut) -20%. Se on siis ihan kaikille rekisteröityneille.

Ei kun ostoksille! :)

Myynnissä!

Meille tuli viimein Ellokselta se toinenkin Ticketin talvihaalari, se 104cm ja juu ei jää sekään meille. Eli nyt jos joku sen haluaa, niin voi ostaa minulta suoraan. Väri siis sama mustikka tai tummansininen kuin tässä aiemmin kuvatussa 98cm.

Koko on 104cm ja reiluhko sellainen.

Tämä on tilattu -50% alella ja lähtee uuteen kotiin hintaan 67,15e+postit 8,50e yhteensä siis 75,65e 

(haalarin hinta koostuu näistä; Haalari 60e, postikulut 5,20e ja laskutuslisä 1,95e).

Jospa saisi joku ilman jäänyt nyt tästä haalarin? :)

Kysellä voi;

poikientyyliin @ gmail.com

Ihanin aika vuodesta

Minusta nyt on juuri se ihanin aika vuodesta, SYKSY.

Luonto on uskomattoman värikäs ja niin kaunis.

Ilma on raikas ja aurinkoisina syysaamuina onkin pakko vetäistä ovensuusta ensimmäisenä happea aamupalaksi.

Kotona sisällä saa käpertyä sohvannurkkaan viltin alle lapsi kainalossa ja kuunnella sateenropinaa kynttilän valossa.

Ihan paras vuodenaika!

Meillä menee nyt arkiaamupäivät kovin hiljaisissa merkeissä Emilin kanssa kaksin.

Heräilemme kahdeksan aikaan, että ehdimme hoputtaa ensimmäisen koululaisen pyörän selkään ja toisen linja-autoa odottamaan. Yhdeksäksi viemme Oliverin esikouluun ja sen jälkeen napataan hetki happea kotipihassa.

Sisällä puuhaillaan niitä näitä ja kotitöitä.. Aikaa on ihan kaksin. Aikaa ihmetellä vaikka mitä pieni ihan kohta kolmevuotias toivoo synttärilahjaksi ja milloin se joulupukki tulee.

Yhdeksi me taas suunnataan päiväkotia kohti hakemaan eskarilaista. Iloinen esikoululainen kertoo suureen ääneen eskaripäivän tapahtumia ja miettii mitäs me tänään syötiin.

Emil kysyy joka päivä veikalta "oliko Oveli kiva päivä?" :)

Se ihana isoveikka kun sattuu olemaan helpommin sanottuna Oveli.

Kaarretaan yhtäaikaa taksin kanssa pihaan ja ensimmäinen koululainen kotiutuu. Ohjelmassa välipalaa ja läksyjä, Oliver usein piirtää.

Emil käy pienille päiväunille tässä vaiheessa.

Nyt tuntuu että välillä ne päiväunet on liikaa, mutta sitten taas ihan ilman ei jaksa. Jos on yhtään aikomus laittaa poika ennen kymmentä yöunille, niin päiväunet ei voi olla 30min. pidemmät nokkikset. Jos jätetään pois, niin takuuvarmasti on Pikku kakkosen aikaan yksi sohvalla nuokkuja ja sitten ne yöunet vasta kärsiikin..

Eli ne pienet torkut on paras vaihtoehto juuri nyt.

Kolmen jälkeen (joskus jo yhden) saapuu vanhin veljes, joka yleensä vaan pyörähtää kotona (välipala & läksyt) ja lähtee kaverille. Illat viimeistään kahdeksalta ollaan taas koko perhe koossa. Iltapalaa, pesuja, pusuja, jutustelua ja nukkumaan.

ihan arkisia asioita, joista nautin hurjasti.

Vielä hetki tätä tavallisen arkista kotiäidin elämää.

Pian (reilun 2vkon päästä) kutsuu ainakin hetkeksi koulupenkki ja sen jälkeen suuremmat suunnitelmat.

Arkinen elämä muuttuu, se muuttuu ekaan kertaan näin paljon 12 vuoteen. Jännittää ja kutkuttaa. Jotain ihan uutta, jotain odotettua ja erilaista..

Todella haikeaa lopua tästä kotiäidin roolista, joka on kasvanut minuun. Johon tunnen olevani luotu. Mutta niinhän se menee että aikansa kutakin, avoimin mielin uutta kohti.

Mutta nyt nautin tästä kauneimmasta vuodenajasta ja ihan arkisesta elämästä vielä pienen hetken. :)

Nyt näkyy palloja..

Ihan kamala ja samaan aikaan ihana haalarin metsästys Emilille on päättynyt. Ruskea Molo Kidsin haalari sai kaverikseen 104cm Ticketin pallokuosisen haalarin. Olisin mielelläni ostanut jonkun värikkään, mutta en löytänyt tarpeeksi kivaa tai juuri sitä oikean sävyistä. Sitten kun näin livenä tämän Ticketin niin tykästyin siihen.

Koska olen niin ronkeli, niin jouduin myös tänä talvena tinkimään omasta haalarin hinnan ylärajasta. Tämä kun oli niin vaikeaa muutenkin ja halusin kuitenkin juuri ne mieleiset. ;)

 Niilo Ilossa oli sopivasti -15% viikonloppu viikko sitten, joten tilausta lähti sinne (Kiitos!). Ticketin otin siis 104cm ja samalla tilasin ihanaisen AlbaBabyn paidan 110/116cm.

Tuon Lennen villapipon nappasin matkaan Nicky&Nellystä, kun arvelin sopivan haalariin ja sehän onkin sen kanssa täydellinen.

Soviteltiin muhkeaa haalaria ja koko on just passeli 101cm Emilille.

Pari vuotta sitten Othello mallin kaulus tuntui liian korkealta malliltaan, mutta nyt istuu kivemmin minusta. Olisiko sitten se että on jo sitä kaulaa enemmän tai sitten on hiukan malli muuttunut. Nyt ei ainakaan ollut ahdistava Emilistä ollenkaan.

Kuosi on herrrkullisen pallokas! :)

Rukkaset on Reiman ja kengät H&M.



 AlbaBabyn paita on just nappikoko kanssa. Hihoissa on reilummin mittaa noin suorina ja käännettynäkin voi pitää halutessaan. Kauniisti istuva malli paidassa ja ihanan erilainen.

Onnistuneet ostokset siis. :)

Nyt alkaa olla koko talvi meidän pojille kasassa, vain jotain pientä ostettavaa ja ommeltavaa vailla vaan. Laitan sitten setit esille kokonaisuudessaan, kun kaikki loputkin on kasassa.

Talven rukkaset

Arvatkaa mikä on alkanut ärsyttää?

No tietenkin se ettei rukkasia voida tehdä joka merkillä ja mallistossa yksivärisinä. Siis mikä muu on vaikeampaa kuin todeta ettei taas löydy haalariin sopivia rukkasia, kun ne hitsin kämmenosat on eri sävyä kun muu rukkanen ja eihän sen takia sävyty koko haalariin. Kiva!

Ymmärrän kyllä sen että aika monissa se kämmenosa on kulutuksen kestävämpää kangasta ja siksi erivärinen, mutta miksi niitäkin ei voi tehdä rukkasen kanssa samassa sävyssä. Ymmärrän senkin että sillä kaksivärisyydellä yritetään saada meidät ostamaan juuri sen saman malliston rukkaset ja haalarit, koska silloin ne yleensä taatusti sopii yhteen. Mutta oikeesti, aika moni taatusti ostaa haalareita ja rukkasia sekasin eri merkeiltä kuitenkin..

Plääh! Yritän kestää ja bongailin teillekin rukkasia eri valmistajilta. ;)

Tässä alkuun meidän tähän asti haalittuja talvirukkasia. Kovin on tummaa, kun niitä yksivärisiä ja raikkaan värisiä on niin huonosti saatavilla.

Lähdetään ylhäältä Kappahlin tähtirukkasista myötäpäivään.. Lennen ruskeat teddyrukkaset, Everestin vihreät rukkaset, Reiman mustat teddyrukkaset, Molo Kidsin ruskeat rukkaset, Jonathanin harmaat teddyrukkaset, Fixin mustat toppasormikkaat, Lindexin turkoosit rukkaset ja Name It:n ruskeat teddyrukkaset. Näissä Name It:n rukkasissa on muuten vuorin teddyssä 30% villaa.

Po.Pin rukkasia ei ole meillä ollut, mutta vaikuttaa laadukkailta.



Reiman rukkaset on olleet meidän suosikkeja. Itseasiassa nuo Reimatec+ toppasormikkaat on ainoat jotka kesti viime talvena meidän isoilla pojilla ehjinä. Markettirukkaset oli 1kk puhki.

Reimalta sai ennen aina nuo tecit yksivärisinä, mutta nyt harmillisesti kaikki on olleet kaksivärisiä (paitsi mustat).

Everestiä meillä on nämä molemmat mallit tulossa talveksi käyttöön, tosin viime talven mallistoa. Olivat silloin liian suuret. Saa nähdä kestääkö..

Molo kidsin rukkaset (pitkävartiset) on meillä nyt ekaa kertaa ostettu, tähdet on valloittavat. ;)

Lyhytvartisissa mietityttää se kädessä pysyvyys..

Jonathaneja meillä on joka vuosi ja hinta-laatusuhde on mielestäni loistava, niin tähti- kuin teddymallissa.

Lennellä (vasen) on teddyrukkasia kanssa, jotka on mielestäni aivan yhtähyviä ja lämpimiä kuin Jonathanin teddyt. Mutta väreissä saa sitten valita kumman merkin puolelle kallistuu.

Huppa (oikea) tekee näköjään myös talvirukkasia.

 

Monet vannoo Elsa Pitkäsen rukkasten nimeen (vasen) ja toiset taas Rasavil rukkasten (oikea).

Meillä on ollut Pitkäsiä, hyvät on olleet. Rasavilin haluaisin testata kanssa.

 

Minymon rukkaset (vasen) oli meillä Oliverilla viime talvena ja ihan hyvät nekin. Ainut miinus se että kärjet kävi hapsuttamaan ikävästi.

Mini A Ture rukkaset on testaamatta. Ovatkohan hintansa arvoiset?

 

KappAhlin tähtiset Protex rukakset meille tuli, Woxo-malliston mietitään.

 

H&M:llä on myöskin omansa ja Lindexin Fix-mallistolla. Vedenpitävyys ei taida näissä olla ihan täydellistä, ainakaan H&M:n.

Sitten oikein vilunäppisille voisi hankkia nahkarukkaset.

Meillä ei ole tarvittu vielä, koska villalapaset tavan rukkasten alla on riittäneet, mutta olisihan nämä aika kauniit. :) 

Vasemmalla Babyidean sivulta napatut ja oikealla Kauppahallin turkisvuorirukkaset.

Mitkä on teidän suosikit?

Mitkä rukkaset ostat joka vuosi, koska ne on vaan ne parhaat?

(lisään linkit myöhemmin, nyt kun tuo kello kolkuttaa jo kohta kolmea yöllä)