tiistai 22. joulukuuta 2009

Oi kuusipuu!


Tänään tein viimeiset siivouksen silaukset ja samalla kannettiin illalla joulukuusi sisään. Voi mieletön mikä tuoksu, tuoksuu joululta! :)
Kuusi on aika kapoista mallia ja harvakin vielä (ainakin paikoin), mutta koristeilla tekee ihmeitä. Jos joku olisi sanonut 10v sitten että minä (siis MINÄ) kelpuutan meille kuusen joka ei ole todella tasaisen tuuhea ja muutenkin prikulleen oikean mallinen, niin olisin nauranut huvittuneena.
Ennen (lue ennen lapsia) olin äärimmäisen tarkka kuusen suhteen, kiersin kuusenmyyntipaikkoja monet ennen kun löysin sen juuri täydellisen ja kulutin etsintään aikaa tuntejakin.
Nyt lasten myötä sitä ei ole enää niin pikkutarkka, vaan osaa ajatella että säästyypähän sekin metsästyksen aika. ;D
Eli siis juu, ei tuo minun silmiin täydellinen ole, mutta välttää. Kun lapset tykkää ja ovat saaneet valita sen mieluisan, niin se on pääasia.

Enkä muuten ala maksamaan kuusesta yli 20e ellei se olisi todellakin täydellinen.
Täältä sellaisia kasvatettuja ei saa, tai meidän kylältä ei saa, joten nämä latvakuuset on ainoat tarjolla olevat.
Kuusen myyjä kyseli, että paljon kuusi saa maksaa ja kyllä minulla taitaa kipuraja mennä näissä taviskuusissa 20e. Tuuheasta ja kaikinpuolin täydellisestä kuusesta voisin maksaa nippanappa sen 30e, mutta en yhtään yli.
Mites muilla?


Kuusemme on tänä jouluna punainen ja kultainen.
Karkkikepit on vakiovaruste.


Emil innostui koristelemisesta niin, että olisi vaan halunnut koristella ja ottaa pois ja taas koristella. Suuttui kun piti yöunille lähteä, jatkaa siis varmaan koristelua aamulla. ;D


Oliver oli ehkä eniten innoissaan koristelusta ja mietti tarkkaan koristeiden paikkoja.


Alaoksat notkui kun koristelu oli valmis, äiti siis hipsi lasten nukahdettua hiukan tasoittamaan tilannetta. Heh.


Nuo puiset heppakoristeet on suosikkejani karkkikeppien ohella.


Oksattomalle kohdalle täytteeksi pääsi istumaan 8v:n tekemä tonttu.


Tadaaaa!
Valmista tuli ja vikoineen kaikkineen on se vaan niin sievä.

Kuusenalusmatto on muuten retro, sen ovat siskoni ommelleet -70 luvulla.

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Äidin puuhat on niin kiireiset..


Joo ei sitä vaan ehdi vaikka haluaisi ehtiä..
Viimeiset joulupuuhat painaa päälle, joten ihan joka päivä ei koneelle ehdi nyt istahtaa.

Joulujuhlat on nyt juhlittu, kaapit siivottu ja joululahjapuuhat on hiukkasen kesken (kun saisin ne viimesetkin ostettua!). Paketoinnin hoidan perinteisesti aattoyönä.
Huomenna käydään hakemassa koko perheen voimin ihan oikea joulukuusi kyläkaupan pihasta, meille ei siis missään nimessä tule joulua ilman aitoa kuusta! ;)

Koululaisten syyskauden urakka päättyi eilen ja pojat toi kotiin jälleen kerran hyvät todistukset, äiti oli niin ylpeä! ;)


Vähän iso??
Sisukkaasta tuli viikolla Oliverille tuo Minymon haalari, joka siis ihan välttämättä täytyi laittaa Emilin päälle. Huvittava pieni mies..


Haalari ei ole mielestäni ollenkaan liian leveää mallia ja takana vyötäröllä on koko selän leveydellä kuminauha. Väri on kauniin ruskea.
Koko vastaa mielestäni hyvin 128cm, pikasovituksessa oli Oliverille reilu. Siis niin että voi jo hyvin pitää, mutta menee ehkä jopa vuoden päästä alkutalven. Nappiostos siis!


Kävin kurkkimassa Lindexin sivuja ja veloureihin oli tullut pari uutta väriä; Vaalea turkoosi ja hempeä lila. Aika hailakalta näyttää.. Mutta täytyy nähdä livenä.
Mitäs pidätte?
Sopisihan nämä niihin uusiin eläin paitoihin, jotka Shaolin blogissa nähtiin (vai sattuuko sävyt..)



Näin siis pompittiin todistuksista haalarin kautta Lindexin velourhousuihin, sekametelisoppaa siis. Koittakaa kestää kiireisen äipän kiireinen postaus kiireen keskellä ja vielä keskellä yötä! :D



torstai 17. joulukuuta 2009

Koppakikki


Sanokaapas osaisitteko näin äkkiseltään suomentaa tuon otsikkoni?
Juu siis ihan Suomea se on tai ainakin Emilin Suomea.
No koppakikki on tietenkin tämä punapukuinen pulleamasuinen joulun ukko eli joulupukki!
Todellakin Emil vahvasti uskoo sanovansa sen oikein ja laulelee päivät iloisesti "koppakikkii koppakkii, vaakopaata ukkii"
Isoveljien kertoessa mitä toivoo joulupukilta, toteaa Emil vain "koppakikki tullee".
Arvatenkin tämä koppainen toteamus saa lieviä naurunpurskahduksia aikaan.. :D

Piirrustukset Oliverin taidetta, yllä joulupukki lahjasäkin kanssa ja alakuvassa poro.


Koppakikkiä odotellaankin tässä perheessä jo kovasti, lasketaan öitä ja jännätään mitä se pukki tuo.
Pojat toivoo että joulupukki kävisi taas tuomassa paketit mummolan oven taakse ja vilkuttelisi ikkunan takaa, aivan kuten parina edellisenäkin jouluna.
Pukki on aina kovin kiireinen ja aina myöhässä. Isi parka on parina jouluna missannut koko pukin, kun on ollut sitä juuri samaan aikaan etsimässä. ;)
Aina niitä paketteja on löytynyt sitten myös kotoa kuusen alta, sinne on siis osa tuotu mummola reissun aikana.

Tuleeko teille koppakikki?
Vai millaisin perintein perheessänne lahjat jaetaan?


Minä sain eilen etukäteen yhden ihanan jouluntoivotuksen, tämä Pentikin punainen lasilintu on todella kaunis. Ripustin sen keittiön lamppuun tuomaan jouluniloa.


Aamulla oli joku käynyt piparipurkilla varkaissa..
Arvatenkin hajutestin perusteella asialla oli ollut Emil, kuinka monta lie syönyt.


Ja meillä siivous jatkuu, en sitten osannut jättää niitä kaappeja rauhaan!
Tänään olen puunannut koko keittiön ja pessyt jääkaapin sekä uunin.
Oli kieltämättä tarpeenkin.
Jääkaapin siivousapulainen löysi sillävälin oman paikkansa, kun pesin hyllylevyjä ja laatikoita.